Kunnanjohtajan oikeusturvan toteutuminen irtisanomisprosessissa
Erola, Riitta (2018)
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805071168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805071168
Tiivistelmä
Tutkielma on osa laajempaa tutkimushanketta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kunnanjohtajien (N=17) oikeusturva on toteutunut irtisanomisprosessissa vuosina 2006-2016. Aineistonkeruu toteutettiin ajalla 1.3.-8.4.2017 viidestä hallinto-oikeudesta (Helsingin, Hä-meenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeus) sekä Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tutkielmassa tarkastellaan kunnanjohtajien oikeudellista asemaa ja sitä, miten kunnanjohtajaa koskevat oikeussuojaperiaatteet toteutuvat irtisanomisprosessin aikana sekä johtajasopimuksen merkitystä.
Yhä enenevässä määrin päätöksentekijän ja myös oikeustieteellisen tutkimuksen tiedon-intresseissä on tuottaa empiiristä tietoa oikeuden ja yhteiskunnan välisistä ilmiöistä. Kyseeseen voi tulla tämän tutkimuksen kaltainen kunnanjohtajien oikeusturvan toteutumisen tiedonintressi, jolla relevanttia tietoa pystytään tuottamaan empiirisen tiedon avulla. Tutkielmaan valikoitui 17 eri puolilla Suomea olevaa kunnanjohtajatapausta. Tutkielman aineisto analysoitiin induktiivi-sella sisällön analyysillä.
Kunnanjohtajat irtisanottiin kuntalain 25 §:n tai viranhaltijalain 35 §:n perusteella. Kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu sekä varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Kaikissa oikeustapauksissa perustuslain 21 §:n mukainen oikeus tulla omassa asiassaan kuulluksi ei kuitenkaan täysin toteutunut.
Hallintolain mukaan päätös on perusteltava. Kunnanjohtajaa irtisanottaessa valtuustot olivat itse arvioineet, että asian valmistelu oli ollut riittävää ja asianmukaista. Näin siitäkin huolimatta, että esim. tilapäisen valiokunnan raporttia tai kunnanhallituksen materiaalia ei olisi ollutkaan valtuuston käytettävissä ennen päätöksentekoa. Valtuustojen irtisanomispäätöksen perustelut olivat niukat.
Perustuslain 21 §:n mukainen viivytyksettömän asian käsittelyn merkitys korostuu erityisesti kunnanjohtajan oikeusturvan kannalta irtisanomisasian käsittelyssä. Alle vuodessa hallinto-oikeuskäsittely toteutui vain viidessä oikeustapauksessa. Pisimmillään käsittelyaika Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen asti kesti yli neljä vuotta. Käsittelyaikojen pituuden vaihdellessa huomattavasti, voidaan perustellusti katsoa asiaa myös perustuslain 6 §:n säännöksen valossa ja todeta, että kaikkien kunnanjohtajien kohdalla ei toteutunut yhdenvertainen kohtelu.
Johtajasopimus näyttäytyi kunnanjohtajan irtisanomisprosessissa selkeältä ja molempia sopimusosapuolia sitovina. Mikäli luottamuksen menetykseen liittyvissä tapauksissa menettelytavoista ja erokorvauksesta oli johtajasopimuksessa sovittu, niihin myös tuomioistuin asiaa ratkaistessaan nojautui. Johtajasopimus on uuden kuntalain (430/2015, §) mukaan pakollinen, joten tämä tullee jatkossa todennäköisesti vähentämään oikeusriitoja.
Yhä enenevässä määrin päätöksentekijän ja myös oikeustieteellisen tutkimuksen tiedon-intresseissä on tuottaa empiiristä tietoa oikeuden ja yhteiskunnan välisistä ilmiöistä. Kyseeseen voi tulla tämän tutkimuksen kaltainen kunnanjohtajien oikeusturvan toteutumisen tiedonintressi, jolla relevanttia tietoa pystytään tuottamaan empiirisen tiedon avulla. Tutkielmaan valikoitui 17 eri puolilla Suomea olevaa kunnanjohtajatapausta. Tutkielman aineisto analysoitiin induktiivi-sella sisällön analyysillä.
Kunnanjohtajat irtisanottiin kuntalain 25 §:n tai viranhaltijalain 35 §:n perusteella. Kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu sekä varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Kaikissa oikeustapauksissa perustuslain 21 §:n mukainen oikeus tulla omassa asiassaan kuulluksi ei kuitenkaan täysin toteutunut.
Hallintolain mukaan päätös on perusteltava. Kunnanjohtajaa irtisanottaessa valtuustot olivat itse arvioineet, että asian valmistelu oli ollut riittävää ja asianmukaista. Näin siitäkin huolimatta, että esim. tilapäisen valiokunnan raporttia tai kunnanhallituksen materiaalia ei olisi ollutkaan valtuuston käytettävissä ennen päätöksentekoa. Valtuustojen irtisanomispäätöksen perustelut olivat niukat.
Perustuslain 21 §:n mukainen viivytyksettömän asian käsittelyn merkitys korostuu erityisesti kunnanjohtajan oikeusturvan kannalta irtisanomisasian käsittelyssä. Alle vuodessa hallinto-oikeuskäsittely toteutui vain viidessä oikeustapauksessa. Pisimmillään käsittelyaika Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen asti kesti yli neljä vuotta. Käsittelyaikojen pituuden vaihdellessa huomattavasti, voidaan perustellusti katsoa asiaa myös perustuslain 6 §:n säännöksen valossa ja todeta, että kaikkien kunnanjohtajien kohdalla ei toteutunut yhdenvertainen kohtelu.
Johtajasopimus näyttäytyi kunnanjohtajan irtisanomisprosessissa selkeältä ja molempia sopimusosapuolia sitovina. Mikäli luottamuksen menetykseen liittyvissä tapauksissa menettelytavoista ja erokorvauksesta oli johtajasopimuksessa sovittu, niihin myös tuomioistuin asiaa ratkaistessaan nojautui. Johtajasopimus on uuden kuntalain (430/2015, §) mukaan pakollinen, joten tämä tullee jatkossa todennäköisesti vähentämään oikeusriitoja.