Saneerausvelkojien yhdenvertaisuus saneerauksen eri vaiheissa
Niemelä, Tea (2018)
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201806261273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201806261273
Tiivistelmä
Insolvenssioikeuden kantavana arvoperiaatteena on velkojien yhdenvertaisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että samassa asemassa olevia velkojia kohdellaan samalla tavalla. Absoluuttista yhdenvertaisuutta ei siten tavoitella. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko eri asemassa olevien saneerausvelkojien erilainen kohtelu kaikissa vaiheissa perusteltua ja voitaisiinko erilaisten velkojien yhdenvertaisuutta jotenkin parantaa.
Yrityssaneeraus on yleistäytäntöönpanoa, jossa yrityksen kaikki yrityssaneerauksen piiriin kuuluvat velat järjestellään. Ennen saneerausmenettelyn aloittamista ja sen aikana velkojien oikeuksia rajoitetaan, jotta yrityksen tervehdyttäminen olisi mahdollista. Saneerausvelkojia ovat sekä tavalliset velkojat että vakuusvelkojat. Molempiin velkojaryhmiin voidaan myös kohdistaa velkajärjestelyn keinoja.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Vastausta tutkimuskysymykseen selvitetään voimassa olevan lain, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön avulla. Tutkielmassa on myös oikeusvertailua Ruotsin oikeusjärjestelmään.
Tutkielman johtopäätöksenä havaittiin, että saneerausvelkojien kohtelu on suurelta osin yhdenvertaisuusperiaatetta noudattavaa ja perusteltua. Kuitenkin tietyissä kohdin saneerausvelkojien yhdenvertaisuutta voidaan vielä parantaa. Velkojien kuulemista tulisi laajentaa silloin, kun hakijana on velkoja. Lisäksi saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksiä tulisi tiukentaa silloin, kun kyse on saneerausohjelman vahvistamisesta ilman kaikkien velkojaryhmien suostumusta, jotta yksittäiset velkojat eivät yksittäisissä tapauksissa voisi saada ratkaisevaa asemaa.
Lisäksi velkojien saamien suoritusten sisältöä tulisi tarkistaa, jotta kaikille saneerausvelkojille tulevat suoritukset määritettäisiin samoin perustein. Lisäksi yrityskiinnitysvelkojan asemaa tulisi pantaa nykyisestään, koska korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2017:63 jälkeen yrityskiinnitysvelkojat saatavat konkurssivertailun perusteella täysin saman suorituksen kuin velallisen konkurssissa, mutta hitaammassa ajassa. Lisäksi yrityskiinnitysvelkojan riskit vain kasvavat saneerausmenettelyn myötä. Tällä hetkellä yrityssaneeraus ei välttämättä ole yrityskiinnitysvelkojalle parempi vaihtoehto kuin velallisen konkurssi.
Yrityssaneeraus on yleistäytäntöönpanoa, jossa yrityksen kaikki yrityssaneerauksen piiriin kuuluvat velat järjestellään. Ennen saneerausmenettelyn aloittamista ja sen aikana velkojien oikeuksia rajoitetaan, jotta yrityksen tervehdyttäminen olisi mahdollista. Saneerausvelkojia ovat sekä tavalliset velkojat että vakuusvelkojat. Molempiin velkojaryhmiin voidaan myös kohdistaa velkajärjestelyn keinoja.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Vastausta tutkimuskysymykseen selvitetään voimassa olevan lain, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön avulla. Tutkielmassa on myös oikeusvertailua Ruotsin oikeusjärjestelmään.
Tutkielman johtopäätöksenä havaittiin, että saneerausvelkojien kohtelu on suurelta osin yhdenvertaisuusperiaatetta noudattavaa ja perusteltua. Kuitenkin tietyissä kohdin saneerausvelkojien yhdenvertaisuutta voidaan vielä parantaa. Velkojien kuulemista tulisi laajentaa silloin, kun hakijana on velkoja. Lisäksi saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksiä tulisi tiukentaa silloin, kun kyse on saneerausohjelman vahvistamisesta ilman kaikkien velkojaryhmien suostumusta, jotta yksittäiset velkojat eivät yksittäisissä tapauksissa voisi saada ratkaisevaa asemaa.
Lisäksi velkojien saamien suoritusten sisältöä tulisi tarkistaa, jotta kaikille saneerausvelkojille tulevat suoritukset määritettäisiin samoin perustein. Lisäksi yrityskiinnitysvelkojan asemaa tulisi pantaa nykyisestään, koska korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2017:63 jälkeen yrityskiinnitysvelkojat saatavat konkurssivertailun perusteella täysin saman suorituksen kuin velallisen konkurssissa, mutta hitaammassa ajassa. Lisäksi yrityskiinnitysvelkojan riskit vain kasvavat saneerausmenettelyn myötä. Tällä hetkellä yrityssaneeraus ei välttämättä ole yrityskiinnitysvelkojalle parempi vaihtoehto kuin velallisen konkurssi.