Liikkumisvapauden rajoittaminen ja eristäminen lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollossa

Abstract

Jokaisen perusoikeuksiin kuuluu liikkumisvapaus ja oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Näitä vapauksia voidaan lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollossa rajoittaa lasten-suojelulaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten lapsen oikeudet toteutuvat käytettäessä lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä liikkumisvapauden rajoittaminen ja eristäminen. Tarkastelun kohteena ovat ne lastensuojelulain säädökset, joilla säädellään oikeutta rajoittaa lastensuojelun laitoshuollossa sijoitettuna olevan lapsen liikkumisvapautta, ja jotka oikeuttavat hänen eristämiseensä. Tutkielmassa selvitetään myös keinoja, joilla pyritään suojaamaan lapsen oikeuksia lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä eristäminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen käytettäessä. Lisäksi tarkastellaan, kuinka lapsen oikeudet ovat käytännössä toteutuneet liikkumisvapauden rajoittamistilanteissa sekä eristämistilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu säädösteksteistä, lakien esitöistä, oikeuskirjallisuudesta, eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuista ja valvontaa tekevien viranomaisten selvityksistä. Lisäksi aineistoa on Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta saadut 15 päätöstä, jotka koskevat liikkumisvapauden rajoittamista ja eristämistä. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen. Ennakollisesti lapsen oikeuksia suojaa lapsen oikeus saada perusteltu päätös, lapsen osallisuus-oikeudet sekä yksityisten lastensuojelulaitosten toiminnan luvanvaraisuus. Jälkikäteisistä oikeusturvakeinoista tärkeimmät ovat hallintokantelu sekä mahdollisuus valittaa asiassa tehdystä päätöksestä. Rajoitustoimenpiteiden käytön valvonta sekä sijaishuollon valvonta on tärkeä osa lapsen oikeusturvaa suhteessa lastensuojelulain rajoitustoimenpiteisiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että oikeusturvaongelmia aiheuttaa se, ettei liikkumisvapauden rajoittamista ja eristämistä ei aina tunnisteta rajoitustoimenpiteiksi, päätöksiä jää tekemättä ja rajoitustoimenpiteitä saatetaan käyttää rangaistuksina. Kasvatuksen ja rajoitustoimenpiteiden välinen rajankäynti aiheuttaa edelleen oikeusturvaongelmia. Liikkumisvapauden rajoittamista ja eristämistä koskevista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuksiin melko vähän. Aineisto oli niukka, joten siitä ei voida tehdä päätelmiä. Hallinto-oikeuden ratkaisuiden perusteella suurimmat oikeusturvaongelmat liittyivät rajoitustoimivaltuuksien ylittämiseen. Lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käytöstä tarvittaisiin kattavaa määrällistä tutkimusta. Myös lastensuojelulaitosten kasvatus- ja hoitohenkilökunnan koulutus koskien rajoitustoimenpiteiden käyttöä voisi korjata olemassa olevia oikeusturvaongelmia.