Kunnallisen vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen
Juotasniemi, Janne (2018)
Juotasniemi, Janne
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809131331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809131331
Tiivistelmä
Tutkielman käsittelee kunnallisen vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten yhtiöittäminen on toteutettavissa ja mitä seurauksia yhtiöittämisestä syntyy. Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti havainnoida ja tulkita vesiliiketoiminnan yhtiöittämisen toteuttamistapoja, veroseuraamuksia sekä yhtiöittämisen muita motiiveja. Tutkielman tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen.
Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään ja havainnoimaan kunnallisen toiminnan verokohtelua ja verotuksellinen asemaa suhteessa osakeyhtiölainsäädännön piirissä toimivaan organisaatioon. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kunnallisten toimintojen yhtiöittämisen taustoja kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin tasoisen sääntelyn tarkistamisen johdosta. Kuntien toimintojen yhtiöittämisvelvoitteesta on säädetty muun muassa uudessa kuntalaissa. Kilpailun vääristymiseen on otettu kantaa myös Euroopan Unionin taholta. Kunnalliset toiminnot on yhtiöitettävä, mikäli toimintaa harjoitetaan kilpailuilla markkinoilla ja toiminta uhkaa kilpailuneutraliteettia. Toisaalta yhtiöittämiseen voi liittyä myös muita motiiveja, kuten kunnan toimintojen tehostamistavoitteita tai mahdollisesti verosuunnittelukeinoja.
.
Tutkimuksessa tuli esille, että kunnallinen toiminta on pääsääntöisesti verotonta ja verotuksellisia eroja suhteessa osakeyhtiön muodossa järjestettyyn toimintaan on olemassa. Varsinainen liikelaitoksen yhtiöittäminen voidaan toteuttaa liiketoimintakaupalla, liiketoimintasiirrolla tai apporttina. Tutkielmassa syntyneen käsityksen mukaan valittavaan yhtiöittämistapaan vaikuttaa olennaisesti tavoiteltu lopputulos kokonaisuuden näkökulmasta. Vesiliiketoiminnan yhtiöittämisen osalta valittavaa yhtiöittämismuotoa on arvioitu erityisesti verosuunnittelun, tuloksen järjestelyn ja yhtiöitettävän yhtiön pääomarakenteen muodostamisen lähtökohdista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liiketoimintakauppa on verotuksellisesta näkökulmasta varsin tehokas verosuunnittelun keino, koska liiketoimintakaupan myötä voidaan liiketoiminnan poistopohjaa laajentaa järjestelyn yhteydessä ja vastaavasti vesiliiketoiminnan tuloutusta kunnalle voidaan edelleen säilyttää esimerkiksi kauppahintasaatavasta perityn koron muodossa.
Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään ja havainnoimaan kunnallisen toiminnan verokohtelua ja verotuksellinen asemaa suhteessa osakeyhtiölainsäädännön piirissä toimivaan organisaatioon. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kunnallisten toimintojen yhtiöittämisen taustoja kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin tasoisen sääntelyn tarkistamisen johdosta. Kuntien toimintojen yhtiöittämisvelvoitteesta on säädetty muun muassa uudessa kuntalaissa. Kilpailun vääristymiseen on otettu kantaa myös Euroopan Unionin taholta. Kunnalliset toiminnot on yhtiöitettävä, mikäli toimintaa harjoitetaan kilpailuilla markkinoilla ja toiminta uhkaa kilpailuneutraliteettia. Toisaalta yhtiöittämiseen voi liittyä myös muita motiiveja, kuten kunnan toimintojen tehostamistavoitteita tai mahdollisesti verosuunnittelukeinoja.
.
Tutkimuksessa tuli esille, että kunnallinen toiminta on pääsääntöisesti verotonta ja verotuksellisia eroja suhteessa osakeyhtiön muodossa järjestettyyn toimintaan on olemassa. Varsinainen liikelaitoksen yhtiöittäminen voidaan toteuttaa liiketoimintakaupalla, liiketoimintasiirrolla tai apporttina. Tutkielmassa syntyneen käsityksen mukaan valittavaan yhtiöittämistapaan vaikuttaa olennaisesti tavoiteltu lopputulos kokonaisuuden näkökulmasta. Vesiliiketoiminnan yhtiöittämisen osalta valittavaa yhtiöittämismuotoa on arvioitu erityisesti verosuunnittelun, tuloksen järjestelyn ja yhtiöitettävän yhtiön pääomarakenteen muodostamisen lähtökohdista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liiketoimintakauppa on verotuksellisesta näkökulmasta varsin tehokas verosuunnittelun keino, koska liiketoimintakaupan myötä voidaan liiketoiminnan poistopohjaa laajentaa järjestelyn yhteydessä ja vastaavasti vesiliiketoiminnan tuloutusta kunnalle voidaan edelleen säilyttää esimerkiksi kauppahintasaatavasta perityn koron muodossa.