”Se on semmonen, et sit ollaan siin ihminen ihmiselle” : sosiaaliohjaus jälkihuollossa olevan nuoren toimijuutta tukemassa
Tuominen, Sari (2018)
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809281355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809281355
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee sosiaaliohjauksen keinoja tukea lastensuojelun jälkihuollossa olevan nuoren toimijuutta. Tutkimuksen pääkäsite on toimijuus, joka toteutuu jälkihuollon kontekstissa. Toimijuus tulee tulkituksi instituutioista käsin tukeutuen sosiaaliohjausta toteuttavien työntekijöiden tulkintoihin. Toimijuuden teoreettinen viitekehys paikantuu toimijuuden eri ulottuvuuksien ja empowerment-ajattelun ympärille tarkastellen jälkihuoltoa myös institutionaalisena toimintana ja nuoruutta elämänvaiheena. Sosiaaliohjaus käytänteenä on vasta kehittämisvaiheessa. Sosiaaliohjaus määrittyy tässä yhteydessä asiakkaan tuen tarpeisiin vastaavana sosiaalipalveluna ja myös työorientaationa,
joka toteutuu kunnan omana toimintana.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisina toimijoina nuoret kuvataan jälkihuollon sosiaaliohjauksen kautta tulkittuina, miten nuoren toimijuutta tuetaan sosiaaliohjauksen keinoin ja millaisia reunaehtoja jälkihuollon sosiaaliohjauksessa näyttäytyi. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostui sosiaaliohjausta toteuttavien työntekijöiden ryhmähaastatteluista. Haastattelukertoja kertyi 4 ja haastatteluihin osallistui 6 työntekijää kahdelta eri paikkakunnalta. Aineiston analyysi toteutui temaattisen analyysin keinoin, joka eteni aineistolähtöisesti kytkeytyen kuitenkin löyhästi toimijuuden käsitteeseen linkittyviin teorioihin.
Aineiston pohjalta jälkihuollossa olevalle nuorelle rakentui neljä toimijan positiota, jotka kuvasivat nuoren toimijuutta. Keskeneräisen toimijan positio kuvasi nuoren tarvetta vahvaan ja kokonaisvaltaiseen tukeen sijaishuollon jälkeen. Tässä positiossa nuoren toimijuutta vahvistettiin tiiviillä sosiaaliohjauksen tuella. Lastensuojeluun kiinnittyvän toimijan positiossa näyttäytyi haasteellisuus sitoutumisessa
tukityöhön sekä kiinnittymisessä työ- ja koulutuspolkuihin. Toisaalta jälkihuollon nähtiin myös tarjoavan nuorelle mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joilla nuoren toimijuutta tuettiin. Autonomisen toimijan positiossa nuorella oli hyvät itsenäistymisen valmiudet ja vapaus tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä motivaatio ottaa tukea vastaan. Emotionaalisen toimijan positiossa tulivat näkyväksi nuoren oleminen ohjaajan välittämisen kohteena ja ohjaaja näyttäytyikin tässä positiossa nuorelle merkityksellisenä aikuisena.
Aineistosta paikantui kolme sosiaaliohjauksen työorientaatiota, jotka tulivat nimetyksi niiden sisällöllisen teeman mukaisesti institutionaaliseksi katseeksi”, hyvän huomaamiseksi ja ammatilliseksi välittämiseksi. Sosiaaliohjauksen reunaehtona näyttäytyi työn toteutuminen instituution sisällä ja osittain instituution ulkona, joka tekee näkyväksi ohjaajan toimintavalmiuden vastata nuoren yksilöllisiin
tuen tarpeisiin. Tutkielman pohjalta voi todeta, että nuoren toimijuutta tuetaan jälkihuollossa monimuotoisesti kohtaavalla ja konaisvaltaisella työotteella.
joka toteutuu kunnan omana toimintana.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisina toimijoina nuoret kuvataan jälkihuollon sosiaaliohjauksen kautta tulkittuina, miten nuoren toimijuutta tuetaan sosiaaliohjauksen keinoin ja millaisia reunaehtoja jälkihuollon sosiaaliohjauksessa näyttäytyi. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostui sosiaaliohjausta toteuttavien työntekijöiden ryhmähaastatteluista. Haastattelukertoja kertyi 4 ja haastatteluihin osallistui 6 työntekijää kahdelta eri paikkakunnalta. Aineiston analyysi toteutui temaattisen analyysin keinoin, joka eteni aineistolähtöisesti kytkeytyen kuitenkin löyhästi toimijuuden käsitteeseen linkittyviin teorioihin.
Aineiston pohjalta jälkihuollossa olevalle nuorelle rakentui neljä toimijan positiota, jotka kuvasivat nuoren toimijuutta. Keskeneräisen toimijan positio kuvasi nuoren tarvetta vahvaan ja kokonaisvaltaiseen tukeen sijaishuollon jälkeen. Tässä positiossa nuoren toimijuutta vahvistettiin tiiviillä sosiaaliohjauksen tuella. Lastensuojeluun kiinnittyvän toimijan positiossa näyttäytyi haasteellisuus sitoutumisessa
tukityöhön sekä kiinnittymisessä työ- ja koulutuspolkuihin. Toisaalta jälkihuollon nähtiin myös tarjoavan nuorelle mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joilla nuoren toimijuutta tuettiin. Autonomisen toimijan positiossa nuorella oli hyvät itsenäistymisen valmiudet ja vapaus tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä motivaatio ottaa tukea vastaan. Emotionaalisen toimijan positiossa tulivat näkyväksi nuoren oleminen ohjaajan välittämisen kohteena ja ohjaaja näyttäytyikin tässä positiossa nuorelle merkityksellisenä aikuisena.
Aineistosta paikantui kolme sosiaaliohjauksen työorientaatiota, jotka tulivat nimetyksi niiden sisällöllisen teeman mukaisesti institutionaaliseksi katseeksi”, hyvän huomaamiseksi ja ammatilliseksi välittämiseksi. Sosiaaliohjauksen reunaehtona näyttäytyi työn toteutuminen instituution sisällä ja osittain instituution ulkona, joka tekee näkyväksi ohjaajan toimintavalmiuden vastata nuoren yksilöllisiin
tuen tarpeisiin. Tutkielman pohjalta voi todeta, että nuoren toimijuutta tuetaan jälkihuollossa monimuotoisesti kohtaavalla ja konaisvaltaisella työotteella.