Velvoittava työttömyys : työttömyyskuva eduskunnan aktiivimallikeskustelussa
Kaukua, Kaarina (2018)
Kaukua, Kaarina
Lapin yliopisto
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201812181529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201812181529
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin, minkälaisten syiden katsotaan vaikuttavan työttömyyteen ja minkälaisia merkityksiä aktivoinnin velvoittavuudelle on nähtävissä eduskunnan aktiivimallia koskevassa keskustelussa. Tavoitteena oli luoda katsaus ajankohtaiseen työttömyyskeskusteluun ja tuottaa kuvaa tämänhetkisistä työttömyysnäkemyksistä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä työttömistä ja työttömyydestä kansanedustajien aktivointipoliittisessa keskustelussa nousee esiin.
Tutkimuksen aineistona oli eduskunnan aktiivimallia koskeva täysistuntokeskustelu. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Teoreettis–metodologisena lähestymistapana tutkielmassa toimi Peter L. Berger ja Thomas Luckmannin (1995, alkup. 1966) esittämä teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Näkökulma perustui erityisesti teorian keskeiseen periaatteeseen, jossa todellisuuden sosiaalinen rakentuminen tapahtuu ulkoistamisen, objektivoitumisen ja sisäistämisen prosessissa.
Tutkielman perusteella keskustelu työttömyyteen vaikuttavista tekijöistä ja velvoittavuuden merkityksistä kietoutui ideologisiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin. Keskustelu työttömyyteen liittyvistä syistä näyttäytyi neuvotteluina yksilöiden ja yhteiskunnan vastuista työttömyydessä. Velvoittavuus merkityksellistyi keinoksi vaikuttaa yksilöiden ajattelutapoihin ja toimintaan niin, että heidän itseohjautuvuutensa aktivoitumiseen kasvaisi. Toisaalta velvoittavuuden merkitys kytkeytyi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tavoitteeseen. Velvoittavuuden kysymykset liittyivät vahvasti myös näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.
Tutkimuksen aineistona oli eduskunnan aktiivimallia koskeva täysistuntokeskustelu. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Teoreettis–metodologisena lähestymistapana tutkielmassa toimi Peter L. Berger ja Thomas Luckmannin (1995, alkup. 1966) esittämä teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Näkökulma perustui erityisesti teorian keskeiseen periaatteeseen, jossa todellisuuden sosiaalinen rakentuminen tapahtuu ulkoistamisen, objektivoitumisen ja sisäistämisen prosessissa.
Tutkielman perusteella keskustelu työttömyyteen vaikuttavista tekijöistä ja velvoittavuuden merkityksistä kietoutui ideologisiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin. Keskustelu työttömyyteen liittyvistä syistä näyttäytyi neuvotteluina yksilöiden ja yhteiskunnan vastuista työttömyydessä. Velvoittavuus merkityksellistyi keinoksi vaikuttaa yksilöiden ajattelutapoihin ja toimintaan niin, että heidän itseohjautuvuutensa aktivoitumiseen kasvaisi. Toisaalta velvoittavuuden merkitys kytkeytyi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tavoitteeseen. Velvoittavuuden kysymykset liittyivät vahvasti myös näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.