”Maailman paras Alexander Stubb” – Johtajuusdiskurssit ja -representaatiot omaelämäkerrassa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan vuonna 2017 julkaistua Alexander Stubbin omaelämäkertaa Alex populaarikulttuurin tuotteena ja osana johtajuus- ja organisaatiotutkimusta. Tutkimuksen taustalla on tutkijan mielenkiinto johtajuuden rakentumiseen osana populaarikulttuuria ja omaelämäkertaa. Tutkimuksessa jatketaan aikaisempaa johtamisen alan tutkimusperinnettä, jossa johtajuusilmiöitä tarkastellaan populaarikulttuurin tuotteiden kautta. Nämä rakentavat kuvaa sekä johtajuudesta että sosiaalisesta todellisuudesta, jossa elämme. Kun aikaisempi tutkimus on pitkälti painottunut elokuvien ja animaatioiden tarkasteluun, tässä aineistona on omaelämäkerta.

Tutkimukselle on asetettu kaksi tavoitetta. Ensiksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä johtajuuden rakentumisesta populaarikulttuurissa ja erityisesti omaelämäkerrassa. Tämä tapahtuu vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millaiseksi johtajaksi Alexander Stubb omaelämäkerrassa esitetään, millaista kuvaa johtajuudesta omaelämäkerta populaarikulttuurin tuotteena rakentaa ja miksi johtajuutta ja Alexander Stubbia johtajana kuvataan omaelämäkerrassa sellaisenaan kuin kuvataan? Toiseksi tutkimuksen tavoitteena on tuoda populaarikulttuurin tuotteet, elämäkerralliset aineistot ja myös omaelämäkerrat osaksi johtajuus- ja organisaatiotutkimusta.

Tutkimuksen viitekehys on sosiaalisessa konstruktivismissa. Tutkimusmenetelmänä diskurssianalyysi ymmärretään kolmivaiheisena prosessina, jonka avulla nostetaan esille diskursseja ja representaatioita tulkintojen ja merkitystenannon kautta. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan laajemmat kielenkäytön kontekstit. Tutkimuksessa kieli ymmärretään viestinnän välineenä, maailman kuvaajana, sosiaalisten suhteiden ja identiteetin luojana. Representaatiot tulkitaan puolestaan kulttuurisina ja ihmisten luomina kuvina, jotka ovat merkityksenannon tuotteita ja kuvauksia jostakin. Tutkimuksessa painotutaan kielen tutkimiseen, jolloin omaelämäkerran kuvat on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksessa rakennetaan kahdeksan johtajuusdiskurssia, joita ovat sotadiskurssi, muutosdiskurssi, tunnediskurssi, sattumadiskurssi, roolidiskurssi, suoritusdiskurssi, oppimisdiskurssi ja pelidiskurssi. Tutkimuksessa esitetään Alexia mukaillen ’kolme pointtia’ – kulttuurista teemaa –, jotka läpileikkaavat johtajuusdiskurssien ja -representaatioiden luonnetta. Johtajuusdiskurssit havainnollistavat sekä Alexin herkkyyttä ja haavoittuvaisuutta että yksin ja yhdessä toimimista. Lisäksi havaitut johtajuusdiskurssit alleviivaavat perinteistä tapaa puhua johtamisesta ja myös kunnioittavat populaarikulttuurin ja omaelämäkertojen perimmäistä luonnetta ja niiden ominaispiirteitä.

Tutkimus tuottaa lisäymmärrystä johtajuuden kielellisestä kuvaamisesta ja representaatioista osana omaelämäkertaa. Nostamalla tutkimuksessa esille populaarikulttuurin tuotteisiin kohdistuvaa kriittistä keskustelua pyritään saamaan omaelämäkerrat johtajuus- ja organisaatiotutkijoiden kohteeksi.