Senior non-preferred velkaluokka ja lakimuutokset luottolaitosten maksunsaantijärjestykseen – oikeustaloustieteellinen analyysi

Abstract

Nykypäivän rahoitusmarkkinoilla syntyy jatkuvasti rahoittajien ja pääomaa tarvitsevien yritysten toimesta rahoitusjärjestelyjä, joita kansallinen lainsäädäntö ei tunne. Ongelmat eri rahoitusjärjestelyjen oikeudelliseen luonteeseen liittyen luovat epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla, ja lisäävät eri rahoitusvaihtoehtojen riskejä ja transaktiokustannuksia. Mikäli kyseessä on oikeustoimi, jota kansallinen lainsäädäntö ei tunne, sen kohtelu esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyssä on kuitenkin ratkaistava voimassa olevan oikeuden normien mukaisesti. Ongelmia liittyy muun muassa lainan alistamissopimusten sitovuuteen velkojan maksukyvyttömyysmenettelyssä ja modernien rahoitusinstrumenttien oikeudelliseen kvalifiointiin.

Euroopan unioni on antanut direktiivin, joka velvoittaa jäsenvaltioita säätämään kansallisesti heikomman etusijan omaavasta tavallisten saatavien luokasta luottolaitoksille. Tämä niin sanottu senior non-preferred -velkaluokka sijoittuu maksunsaantijärjestyksessä vakuudettomien saatavien jälkeen, mutta ennen omien varojen instrumentteja. Direktiivin implementoinnin yhteydessä hallituksen tavoitteena on selkeyttää viimesijaisten rahoitusinstrumenttien keskinäisestä maksunsaantijärjestyksestä sopimisen oikeudellista tilaa, sillä yleislaki velkojien maksunsaantijärjestyksestä on vanhahko ja ei tällä hetkellä vastaa modernien rahoitusmarkkinoiden tarpeisiin. Lakimuutos nimenomaisesti sallii luottolaitosten viimesijaisten rahoitusinstrumenttien keskinäisestä etusijajärjestyksestä sopimisen.

Tutkielmassa tarkastelen rahoitusmarkkinoihin liittyviä ongelmia oikeustaloustieteellisen analyysin näkökulmasta. Tarkastelen uuden velkaluokan vaikutusta rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen sekä tutkin, saavutetaanko lakimuutoksilla hallituksen asettamat tavoitteet saatavien maksunsaantijärjestelyjen oikeudellisen tilan selkeyttämisestä. Lähestyn voimassa olevan oikeuden analysointia oikeusdogmaattisen lain tulkinnan kautta ja tarkastelen voimaan saatettavaa lakimuutosta de lege ferenda -näkökulmasta. Tarkastelussa annetaan painoarvoa taloustieteellisille argumenteille. Rahoitusmarkkinoiden kansainvälisyyden vuoksi käytän hyväksi oikeusvertailua, kun vertailen, kuinka direktiivi implementoidaan muissa jäsenvaltioissa.

Senior non-preferred -velkaluokka mahdollistaa aiempaa monipuolisemmat rahoitusrakenteet luottolaitoksille. Uuden velkaluokan vaikutukset rahoitusmarkkinoiden tehokkuuden kannalta ovat positiiviset. Lakimuutoksilla sallitaan luottolaitosten viimesijaisten saatavien alistaminen, mutta lain sanamuotoa tulkiten voidaan tehdä johtopäätös, että muiden yritysten vastaavia järjestelyjä ei sallita. Aiempi käsitys oikeuskirjallisuudessa on ollut päinvastainen. Voimaan saatettavien lakimuutosten vaikutus rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen on kuitenkin positiivinen ja muutokset ovat taloudellisesti perusteltavissa.