Työturvallisuus normitettuna ja diskursiivisena ilmiönä sähkö- ja energia-alalla

Abstract

Tämä tutkimus on hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian, pro gradu -tutkimus, joka käsittelee työturvallisuutta sähkö- ja energia-alalla toimivassa pk-yrityksessä. Tutkimus käsittelee työturvallisuutta normatiivisena ja diskursiivisena ilmiönä. Tavoitteena on tutkia mikä merkitys työturvallisuuden normitetun ja diskursiivisen ulottuvuuden välisellä suhteella on sähkö- ja energia-alalla. Tutkimus on tutkimusotteeltaan ja -asetelmaltaan toimintatutkimus, johon sisältyy kehittävän työn tutkimuksen piirteitä.

Tutkimuksen teoreettisen ja metodologisen viitekehyksen muodostaa Jonathan Potterin & Margaret Wetherellin (1987) diskursiivisen psykologian teoria, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Diskursiivista työturvallisuutta käsittelevä aineisto on kerätty sähkö- ja energia-alaa tyypillisesti edustavasta yhtiöstä, ja aineisto on analysoitu diskursiivisen psykologian periaatteita noudattaen. Tutkimusaineiston kaksi muodostavat kolme fokusryhmähaastattelua, jotka edustavat kohdeorganisaation eri toimintayksikköjä. Tutkimusasetelmassa sosiaalisen vuorovaikutuksen analysoinnin kautta nostetaan näkyville työturvallisuustodellisuutta rakentavat diskurssit. Näiden diskurssien tulkinnalla voidaan ymmärtää ilmiön taustalla olevaa merkitysmaailmaa ja rakennetta. Tutkimuksen teoreettisen perusolettaman mukaisesti tämä inhimillinen todellisuus on tavoitettavissa myös normatiivisen työturvallisuuden taustalla. Normitettua työturvallisuutta kuvaavana aineistona on käytetty lakisääteistä työpaikkaselvitystä sekä ISO 45001: 2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää. Tämä aineisto on analysoitu laadullisella aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.

Tutkimuksen perusteella normitettu työturvallisuus rakentui seitsemän ulottuvuuden kautta, joita olivat työturvallisuusjohtaminen, turvallisuuden vastuualueet, työturvallisuuden merkitys, työturvallisuuskulttuuriin vaikuttaminen, työturvallisuuden parantaminen, ennakoivat toimintamallit ja työturvallisuuden vakaus. Normitettujen työturvallisuuslinjausten taustalla vaikuttivat johtajuusdiskurssi, voimavaradiskurssi ja hallittavuuden diskurssi. Koettua työturvallisuutta kuvasivat yhteisesti jaetut diskurssit sekä paikallisesti painottuvat aladiskurssit. Erot toimiyksiköiden välisessä työturvallisuuskulttuurissa nousivat esille työturvallisuustodellisuutta rakentavina paikallisina aladiskursseina. Aladiskursseja olivat yhteiskuntadiskurssi, terveysdiskurssi, aktiivisuusdiskurssi, ulkopuolisuusdiskurssi, resurssidiskurssi ja yhteisöllisyysdiskurssi. Diskursiivisella tasolla tutkimuksessa nousivat esille painotuserot normatiivisen työturvallisuuden käytänteiden ja koetun työturvallisuuden rakenteessa.

Tutkimus osoitti teorian soveltamismahdollisuudet organisaatioanalyysissa ja toimintamallien ohjausvaikutusten avaamisessa. Tutkimuksen perusteella diskurssien välisten painotuserojen kautta voidaan tarkastella toimintamallien ja -tapojen ohjaavaa vaikutusta ja nostaa kyseiset mekanismit näkyviksi. Ohjaavien rakenteiden mekanismit ilmenivät tutkimuksessa koetun työturvallisuustodellisuuden rakentumisessa ja näyttäytyivät vuorovaikutusprosessissa. Tutkimustuloksia on hyödynnetty organisaatiolähtöisten toimintamallien suunnittelussa, jolloin interventiot kohdentuvat epätasapainoon tämänhetkisen ja kehittämisen tavoitteena olevan tilan välillä. Tutkimuksen perusteella diskursiivisen psykologian teoreettinen lähtökohta ja diskursiivisen tason tarkastelu ovat sovellettavissa analyysimetodeina monien erityyppisten työyhteisöjä koskevien ilmiöiden tarkasteluun.