Velallisen erottamisetu ulosottomenettelyssä
Gröhn, Anne (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051738025
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051738025
Tiivistelmä
Ulosottokaaren erottamisetusäännös 4:21 antaa suojaa velallisen toimeentulolle. Säännös sisältää luettelon omaisuudesta, jonka velallinen saa pitää itsellään, joko kokonaan tai tiettyyn määrään saakka. Ulosottomiehen on huolehdittava viran puolesta, ettei velallisen erottamisedunalaista omaisuutta ulosmitata. Tehokkaan täytäntöönpanon toteuttamiseksi ulosotto on summaarista menettelyä ja esiin tulevat kysymykset ratkaistaan lähtökohtaisesti attraktioperiaatteen mukaisesti. Erottamisedun alainen omaisuus voikin joskus tulla esille vasta velallisen väitteen takia, esimerkiksi jos pankkitilille ulosmittauskelpoisiin varoihin on sekoittunut ulosmittauskieltoisia varoja. Omaisuus voi myös luonteensa puolesta edellyttää erottamisoikeuteen vetoamista. Erottamisedun alainen omaisuus saa suojaa ulosmittaustoimenpiteitä vastaan, mutta häädön kohteena oleva omaisuus voidaan ulosmitata, vaikka velallisella olisi oikeus erottaa se ulosmittauksesta.
Erottamisetusäännöksen mukaan velallisella voi olla oikeus erottaa ulosmittauksesta tavanomaista koti-irtaimistoa, henkilökohtaista ja tunnearvoa omaavaa omaisuutta, sekä työvälineitä ja koulu- ja opiskelutarvikkeita. Näiden lisäksi suojataan myös työvälineisiin rinnastettavia esineitä ja elinkeinon harjoittamisessa tarvittavia eläimiä. Edellä mainitun omaisuuden sijaan tullut korvaus, sekä lupa, jota tällaisen omaisuuden käyttäminen tai hyödyttäminen edellyttää, ovat myös erotettavissa. Erottamiseen voi olla oikeus myös sairauden tai vamman perusteella. Tulevan kuukauden toimeentuloa suojataan rahavarojen erottamisedulla.
Säännöksessä esineistöä ei ole luetteloitu tarkkaan, eikä säännös suojaa kaikkea luetteloitua esineistöä. Todellisuudessa ulosottomiehelle jää säännöksen soveltamisessa paljon harkintavaltaa. Ulosottomies joutuu harkitsemaan omaisuuden tavanomaisuutta tai velallisen ja joissakin tapauksissa hänen perheensä kannalta kohtuullisuutta, tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä. Selkein euromääräinen raja-arvo on rahavarojen erottamisedussa, jossa erotettava määrä on puolitoistakertaa velallisen suojaosuus. Työvälineisiin rinnastettaville esineille on säädetty raja-arvot asetuksella. Muutoin erottamisedun alaisen omaisuuden suhteen voi tulla kyseeseen arvoton tai hyvinkin arvokas omaisuus. Tutkielman tavoitteena on selkeyttää erottamisedun antamaa suojaa ulosottomenettelyssä ja tuoda esiin, mitä omaisuudelle tapahtuu häädön yhteydessä.
Erottamisetusäännöksen mukaan velallisella voi olla oikeus erottaa ulosmittauksesta tavanomaista koti-irtaimistoa, henkilökohtaista ja tunnearvoa omaavaa omaisuutta, sekä työvälineitä ja koulu- ja opiskelutarvikkeita. Näiden lisäksi suojataan myös työvälineisiin rinnastettavia esineitä ja elinkeinon harjoittamisessa tarvittavia eläimiä. Edellä mainitun omaisuuden sijaan tullut korvaus, sekä lupa, jota tällaisen omaisuuden käyttäminen tai hyödyttäminen edellyttää, ovat myös erotettavissa. Erottamiseen voi olla oikeus myös sairauden tai vamman perusteella. Tulevan kuukauden toimeentuloa suojataan rahavarojen erottamisedulla.
Säännöksessä esineistöä ei ole luetteloitu tarkkaan, eikä säännös suojaa kaikkea luetteloitua esineistöä. Todellisuudessa ulosottomiehelle jää säännöksen soveltamisessa paljon harkintavaltaa. Ulosottomies joutuu harkitsemaan omaisuuden tavanomaisuutta tai velallisen ja joissakin tapauksissa hänen perheensä kannalta kohtuullisuutta, tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä. Selkein euromääräinen raja-arvo on rahavarojen erottamisedussa, jossa erotettava määrä on puolitoistakertaa velallisen suojaosuus. Työvälineisiin rinnastettaville esineille on säädetty raja-arvot asetuksella. Muutoin erottamisedun alaisen omaisuuden suhteen voi tulla kyseeseen arvoton tai hyvinkin arvokas omaisuus. Tutkielman tavoitteena on selkeyttää erottamisedun antamaa suojaa ulosottomenettelyssä ja tuoda esiin, mitä omaisuudelle tapahtuu häädön yhteydessä.