Liikesalaisuus ja yrityssalaisuuden rikkominen
Anttila, Jyri (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042687
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042687
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään liikesalaisuuslain mukaista liikesalaisuuden käsitettä ja sen merkitystä yrityssalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistössä. Tutkimuksessa arvioidaan myös liikesalaisuuden ja ammattitaidon välistä rajanvetoa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muita yrityssalaisuuden rikkomissäännöksen tunnusmerkkejä.
Liikesalaisuuslain säätämisestä seuranneen terminologian yhtenäistymisen myötä lainsäädännössä puhutaan salassa pidettävän tiedon osalta vain liikesalaisuudesta. Sen tunnusmerkkejä ovat tiedon salaisuus, tiedon taloudellinen arvo (salassapitointressi) sekä tiedon tosiasiallinen salassapito. Salainen tieto ei ole tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Tiedolla tulee olla taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Lisäksi tiedon haltijan tulee olla ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa. Myös tietokokonaisuus voi olla liikesalaisuus, vaikka se muodostuisi kokonaan tai osittain yleisesti tunnetusta tiedosta. Liikesalaisuuden ja ammattitaidon välinen rajanveto on tehtävä tapauskohtaisesti. Siinä on otettava huomioon muun muassa se, onko kysymys muistinvaraisesta vai tallenteena tai kirjallisessa muodossa olevasta tiedosta.
Yrityssalaisuuden rikkomissäännöksessä edellytetään liikesalaisuuden oikeudetonta ilmaisemista tai käyttämistä. Liikesalaisuus on tullut ilmaistuksi, kun toinen henkilö on saanut haltuunsa tai vallintaansa kyseisen tiedon tai sen sisältävän tallenteen. Käyttäminen on puolestaan liikesalaisuuden hyödyntämistä tavalla tai toisella omiin tarkoituksiin tai toisen hyväksi.
Yrityssalaisuuden rikkomisen tunnusmerkkinä on, että tekijällä on ollut hyötymis-, hyödyttämis- tai vahingoittamistarkoitus. Teko edellyttää siten korostettua tahallisuutta. Talousrikokset tapahtuvat usein liiketaloudellisessa toimintaympäristössä, jolloin niiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan erityispiirteet. Tutkielmani tuloksena korostui käsitys siitä, että pitävien johtopäätösten tekeminen on haastavaa tuomioistuinten ratkaisukäytännöstä ilmenevien lukuisten eri tapauskohtaisten variaatioiden ja liikesalaisuutta koskevan tiedon heterogeenisuuden vuoksi.
Liikesalaisuuslain säätämisestä seuranneen terminologian yhtenäistymisen myötä lainsäädännössä puhutaan salassa pidettävän tiedon osalta vain liikesalaisuudesta. Sen tunnusmerkkejä ovat tiedon salaisuus, tiedon taloudellinen arvo (salassapitointressi) sekä tiedon tosiasiallinen salassapito. Salainen tieto ei ole tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Tiedolla tulee olla taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Lisäksi tiedon haltijan tulee olla ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa. Myös tietokokonaisuus voi olla liikesalaisuus, vaikka se muodostuisi kokonaan tai osittain yleisesti tunnetusta tiedosta. Liikesalaisuuden ja ammattitaidon välinen rajanveto on tehtävä tapauskohtaisesti. Siinä on otettava huomioon muun muassa se, onko kysymys muistinvaraisesta vai tallenteena tai kirjallisessa muodossa olevasta tiedosta.
Yrityssalaisuuden rikkomissäännöksessä edellytetään liikesalaisuuden oikeudetonta ilmaisemista tai käyttämistä. Liikesalaisuus on tullut ilmaistuksi, kun toinen henkilö on saanut haltuunsa tai vallintaansa kyseisen tiedon tai sen sisältävän tallenteen. Käyttäminen on puolestaan liikesalaisuuden hyödyntämistä tavalla tai toisella omiin tarkoituksiin tai toisen hyväksi.
Yrityssalaisuuden rikkomisen tunnusmerkkinä on, että tekijällä on ollut hyötymis-, hyödyttämis- tai vahingoittamistarkoitus. Teko edellyttää siten korostettua tahallisuutta. Talousrikokset tapahtuvat usein liiketaloudellisessa toimintaympäristössä, jolloin niiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan erityispiirteet. Tutkielmani tuloksena korostui käsitys siitä, että pitävien johtopäätösten tekeminen on haastavaa tuomioistuinten ratkaisukäytännöstä ilmenevien lukuisten eri tapauskohtaisten variaatioiden ja liikesalaisuutta koskevan tiedon heterogeenisuuden vuoksi.