Yhdenvertaisuuslaissa kielletty työsyrjintä muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Hämäläinen, Laura (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543294
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543294
Tiivistelmä
Tässä lainopillisessa tutkielmassa on tarkoituksena selvittää, mitä yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletty syrjintä ”muun henkilöön liittyvän syyn” perusteella tarkoittaa työsuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Yhdenvertaisuuslaissa on kolmetoista erilaista nimenomaisesti mainittua syrjintäperustetta sekä muu henkilöön liittyvä syy, joiden perusteella syrjintä on kiellettyä. Syrjintäperusteiden luettelo on perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltojen tapaan avoin. Yhdenvertaisuuslain muun henkilöön liittyvän syyn soveltamisala on väljä ja sen on katsottu olevan säännöksessä nimenomaisesti mainittujen syiden kaltainen ja niihin rinnasteinen. Sanamuotonsa mukaisesti sillä suojataan luonnollisia henkilöitä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan ”muun aseman” tulkinnasta vaikuttaa yhdenvertaisuuslain muun henkilöön liittyvän syyn tulkintaan. Muu henkilöön liittyvä syy voi tarkoittaa henkilön sisäsyntyisiä ominaisuuksia, oikeudellista asemaa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä merkityksellisiä ominaisuuksia. Yleensä muu henkilöön liittyvä syy ei kuitenkaan ole ero ihmisten tosiasiallisissa olosuhteissa, toiminnassa tai menettelytavoissa.
Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on välillinen ja välitön syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Laissa säännellään myös vastatoimien kiellosta sekä syrjivän työpaikkailmoittelun kiellosta. Syrjintä voi ilmetä työhönotossa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.
Tutkimuksessa pohditaan työsuhteiden näkökulmasta, mitkä yhdenvertaisuuslain muuksi henkilöön liittyväksi syyksi luettavat perusteet ovat selkeitä, ja missä taas on enemmän tulkinnanvaraa. Selkeitä syitä ovat ainakin varallisuus, asuinpaikka, yhdistystoimintaan osallistuminen ja syntyperä. Lain esitöissä mainittuja tai niistä johdettuja selkeitä syitä ovat myös yhteiskunnallinen asema ja geneettiset ominaisuudet, mutta se, mitä kaikkea niihin luetaan, on tulkinnanvaraista. Tästä esimerkkinä ammatilliseen asemaan tai ulkonäköön liittyvät asiat. Muita tulkinnanvaraisia perusteita ovat muun muassa pukeutuminen ja tupakointi.
Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on välillinen ja välitön syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Laissa säännellään myös vastatoimien kiellosta sekä syrjivän työpaikkailmoittelun kiellosta. Syrjintä voi ilmetä työhönotossa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.
Tutkimuksessa pohditaan työsuhteiden näkökulmasta, mitkä yhdenvertaisuuslain muuksi henkilöön liittyväksi syyksi luettavat perusteet ovat selkeitä, ja missä taas on enemmän tulkinnanvaraa. Selkeitä syitä ovat ainakin varallisuus, asuinpaikka, yhdistystoimintaan osallistuminen ja syntyperä. Lain esitöissä mainittuja tai niistä johdettuja selkeitä syitä ovat myös yhteiskunnallinen asema ja geneettiset ominaisuudet, mutta se, mitä kaikkea niihin luetaan, on tulkinnanvaraista. Tästä esimerkkinä ammatilliseen asemaan tai ulkonäköön liittyvät asiat. Muita tulkinnanvaraisia perusteita ovat muun muassa pukeutuminen ja tupakointi.