"Joskus tuntuu, että molemminpuoleinen epäluulo vaivaa." Survey-tutkimus opettajien kokemuksista lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
Holappa, Eleena (2020)
Holappa, Eleena
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744871
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744871
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia alakoulun opettajien kokemuksia lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja siihen sisältyvästä prosessista. Tutkimuksen kohteena olivat opettajien antamat syyt tekemilleen lastensuojeluilmoituksille, opettajien kokemat valmiudet tehdä lastensuojeluilmoitus ja selviytyä siitä sekä yhteistyö koulun ja lastensuojelun välillä. Tutkimus on toteutettu survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkossa täytettävällä kyselylomakkeella, johon vastasi 19 alakoulun opettajaa. Aineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulosten mukaan syyt opettajien tekemien lastensuojeluilmoitusten taustalla liittyivät joko lapsen käyttäytymiseen tai lapsen huolestuttaviin kasvuolosuhteisiin. Opettajat kokivat tiedostavansa ilmoitusvelvollisuutensa ja selviytyvänsä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä suhteellisen hyvin. Vastaajat kokivat myös, että saavat mahdollista lastensuojeluilmoitusta vaativissa tilanteissa tukea esimieheltä, oppilashuoltoryhmältä tai muilta opettajilta.
Lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön olen jakanut lastensuojelun konsultointiin ja lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen yhteistyöhön. Opettajat kokivat, että lastensuojelun konsultoinnista oli mahdollista saada neuvoja tai varmistusta kokemalleen lastensuojelulliselle huolelle, mutta tyytymättömyyttä aiheuttivat lastensuojelun vähäiset resurssit ja vuorovaikutuksen heikko laatu. Lastensuojeluilmoituksen jälkeinen yhteistyö oli käytännössä palavereita ja yhteydenpitoa sosiaalityöntekijän kanssa. Osa vastaajista oli ollut tyytyväinen yhteistyöhön, mutta siihen liitettiin myös haasteita. Ulkoisista tekijöistä yhteistyöhön toi haasteita salassapitosäännöksistä johtuva puutteellinen tiedonkulku ja lastensuojelun vähäiset resurssit. Sisäisistä tekijöistä aiheutuvat haasteet liittyivät opettajien kokemaan epätasa-arvoisuuteen yhteistyötä tehdessä.
Tulosten mukaan syyt opettajien tekemien lastensuojeluilmoitusten taustalla liittyivät joko lapsen käyttäytymiseen tai lapsen huolestuttaviin kasvuolosuhteisiin. Opettajat kokivat tiedostavansa ilmoitusvelvollisuutensa ja selviytyvänsä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä suhteellisen hyvin. Vastaajat kokivat myös, että saavat mahdollista lastensuojeluilmoitusta vaativissa tilanteissa tukea esimieheltä, oppilashuoltoryhmältä tai muilta opettajilta.
Lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön olen jakanut lastensuojelun konsultointiin ja lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen yhteistyöhön. Opettajat kokivat, että lastensuojelun konsultoinnista oli mahdollista saada neuvoja tai varmistusta kokemalleen lastensuojelulliselle huolelle, mutta tyytymättömyyttä aiheuttivat lastensuojelun vähäiset resurssit ja vuorovaikutuksen heikko laatu. Lastensuojeluilmoituksen jälkeinen yhteistyö oli käytännössä palavereita ja yhteydenpitoa sosiaalityöntekijän kanssa. Osa vastaajista oli ollut tyytyväinen yhteistyöhön, mutta siihen liitettiin myös haasteita. Ulkoisista tekijöistä yhteistyöhön toi haasteita salassapitosäännöksistä johtuva puutteellinen tiedonkulku ja lastensuojelun vähäiset resurssit. Sisäisistä tekijöistä aiheutuvat haasteet liittyivät opettajien kokemaan epätasa-arvoisuuteen yhteistyötä tehdessä.