Kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttaman ammattiastman näyttökynnys
Matilainen, Salla-Mari (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445529
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445529
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on perehtyä kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttaman ammattiastman näyttökynnykseen ja tarkastella, millainen näyttö on riittävä näyttökynnyksen ylittymiseksi. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan vakuutetun asemaa ja oikeusturvaa muutoksenhakuprosessissa ja todellisia mahdollisuuksia esittää näyttökynnyksen ylittävää selvitystä. Tutkielman tutkimusmetodi on pääasiassa lainopillinen. Yhtenä keskeisenä lähteenä käytetään vakuutusoikeuden antamia ratkaisuja.
Kosteusvauriomikrobialtistuksesta aiheutuneen ammattiastman diagnosointi on haastavaa astman ollessa sairaus, jolla on useita mahdollisia aiheuttajia ja riskitekijöitä. Diagnosoinnin helpottamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on vuonna 2009 antanut suosituksen seikoista, joiden perusteella tauti voidaan diagnosoida. Ratkaisukäytännössä työryhmän antamaa suositusta on lähtökohtaisesti noudatettu hyvin tarkasti, jolloin jonkin suosituksen kohdan puuttuminen tai epäselvyys on johtanut korvausvaatimuksen hylkäämiseen. Korkein oikeus on vuonna 2019 antamassaan ratkaisussa ottanut kantaa siihen, ettei näyttövaikeuksien tulisi automaattisesti johtaa korvaussäännösten tehottomuuteen. Tarkasteltaessa vakuutusoikeuden antamia ratkaisuja kyseisen korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen, voidaan todeta, ettei korkeimman oikeuden ratkaisussaan esittämä kannanotto ole ollut riittävä muuttamaan ratkaisukäytäntöä. Muutos ratkaisukäy-tännössä tarvitsisi selkeämmän linjauksen siitä, mitkä seikat voivat riittää näyttökynnyksen ylittymiseen tilanteissa, joissa on vaikeuksia osoittaa altistumisen aiheutuneen pääasiallisesti työssä.
Vakuutetun asemaa tarkasteltaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että vakuutetulta voi puuttua tosiasialliset mahdollisuudet näyttökynnyksen ylittävän näytön esittämiseen. Suurin osa vaaditusta näytöstä perustuu selvitykseen, joka hankitaan esimerkiksi työterveyshuollon aloitteesta. Ratkaisuja tehdessä olisi tärkeä huomioida, ettei toisen tahon laiminlyönnin selvityksen hankkimisessa tulisi johtaa vakuutetun jäämiseen pahimmassa tapauksessa ilman toimeentuloa. Uuden lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa voidaan todeta muuttavan vakuutetun asemaa parempaan suuntaan näytön ja selvityksen esittämisen suhteen varmistaen muun muassa, ettei suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen hylkääminen tulisi vakuutetulle yllätyksenä ja tarvittavaa selvitystä jäisi sen vuoksi esittämättä.
Kosteusvauriomikrobialtistuksesta aiheutuneen ammattiastman diagnosointi on haastavaa astman ollessa sairaus, jolla on useita mahdollisia aiheuttajia ja riskitekijöitä. Diagnosoinnin helpottamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on vuonna 2009 antanut suosituksen seikoista, joiden perusteella tauti voidaan diagnosoida. Ratkaisukäytännössä työryhmän antamaa suositusta on lähtökohtaisesti noudatettu hyvin tarkasti, jolloin jonkin suosituksen kohdan puuttuminen tai epäselvyys on johtanut korvausvaatimuksen hylkäämiseen. Korkein oikeus on vuonna 2019 antamassaan ratkaisussa ottanut kantaa siihen, ettei näyttövaikeuksien tulisi automaattisesti johtaa korvaussäännösten tehottomuuteen. Tarkasteltaessa vakuutusoikeuden antamia ratkaisuja kyseisen korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen, voidaan todeta, ettei korkeimman oikeuden ratkaisussaan esittämä kannanotto ole ollut riittävä muuttamaan ratkaisukäytäntöä. Muutos ratkaisukäy-tännössä tarvitsisi selkeämmän linjauksen siitä, mitkä seikat voivat riittää näyttökynnyksen ylittymiseen tilanteissa, joissa on vaikeuksia osoittaa altistumisen aiheutuneen pääasiallisesti työssä.
Vakuutetun asemaa tarkasteltaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että vakuutetulta voi puuttua tosiasialliset mahdollisuudet näyttökynnyksen ylittävän näytön esittämiseen. Suurin osa vaaditusta näytöstä perustuu selvitykseen, joka hankitaan esimerkiksi työterveyshuollon aloitteesta. Ratkaisuja tehdessä olisi tärkeä huomioida, ettei toisen tahon laiminlyönnin selvityksen hankkimisessa tulisi johtaa vakuutetun jäämiseen pahimmassa tapauksessa ilman toimeentuloa. Uuden lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa voidaan todeta muuttavan vakuutetun asemaa parempaan suuntaan näytön ja selvityksen esittämisen suhteen varmistaen muun muassa, ettei suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen hylkääminen tulisi vakuutetulle yllätyksenä ja tarvittavaa selvitystä jäisi sen vuoksi esittämättä.