Syyttämättä jättäminen erityisesti ROL 1:8:n mukaan

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 1:8 §:ssä säänneltyä harkinnanvaraista syyttämättä jättämistä, jättämisen ulottuvuutta ja soveltamistilanteita. Harkinnanvaraisella syyttämättä jättämisellä tarkoitetaan luopumista syytteen nostamisesta tilanteessa, jossa syytteen tueksi olisi todennäköisiä syitä, mutta jollakin laissa säädetyllä harkinnanvaraisella perusteella syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Lisäksi edellytetään, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Tutkielmassa perehdytään myös syyttämättä jättämistä koskevan sääntelyn historialliseen kehitykseen. Tutkielman aineistona käytetään oikeuskirjallisuutta, lainvalmistelumateriaalia, syyttäjäviranomaisen ohjeita ja valtakunnansyyttäjän kanteluratkaisuja. Tutkielmassa käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää. Sen tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätösharkinnan itsenäisesti poliisin toimittaman esitutkintamateriaalin perusteella. Syyttäjän tulee suorittaa syyteharkinta syyttäjälaitoksesta annetun lain 10 §:n mukaan tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Kihlakunnansyyttäjät tekivät hieman alle 4000 syyttämättäjättämispäätöstä harkinnanvaraisella perusteella vuonna 2019. Tässä tutkielmassa käytettyjen kanteluratkaisujen perusteella ei voida todeta löytyneen täysin yhteneväistä linjaa. Oikeuskirjallisuuden perusteella lainkohdan soveltamiseen ei kuitenkaan liity suurta epäkohtaa.