Suoramarkkinointitarkoituksiin toteutettu henkilötietojen käsittely ja kuluttajan profilointi
Hodzic, Hasudin (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769978
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769978
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia voimassa olevan oikeuden asettamia edellytyksiä, joita nykyinen sääntely asettaa henkilötietojen käsittelylle ja kuluttajien profiloinnille sähköisen suoramarkkinoinnin käyttötarkoitusta varten. Lisäksi käsittelen profiloinnin määritelmää suoramarkkinoinnin kontekstissa sekä aiheen kannalta relevantteja tietosuojaan ja markkinointiin liittyviä käsitteitä. Tutkimusmetodina on käytetty oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia.
Yritykset harjoittavat profilointia kaupallista tarkoitusta varten keräämällä asiakkaistaan tietoja ja analysoimalla henkilöiden aikaisempaa toimintaa ja mieltymyksiä, jotta heidän tulevaa ostokäyttäytymistä voitaisiin paremmin ennustaa. Profiloinnin avulla suoramarkkinointia harjoittava yritys pystyy räätälöimään ja kohdentamaan suoramarkkinointinsa tarkemmin tietyistä hyödykkeistä kiinnostuneille.
Suoramarkkinointia harjoittavan yrityksen on tärkeää ymmärtää sallitun ja kielletyn henkilötietojen käsittelyn rajat, sillä perustuslaki ja tietosuojalainsäädäntö rajoittavat oikeutta kerätä asiakkaiden henkilötietoja. Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö uudistui, kun yleistä tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2018. Tietosuoja-asetus sisältää erillisen automatisoituja yksittäispäätöksiä ja profilointia koskevan artiklan, jota voidaan luonnehtia profilointisääntelyn ytimeksi. Tietosuoja-asetus vahvistaa automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin perustuvien päätösten yleisen kiellon. Kyseistä kieltoa sovelletaan, vaikka rekisteröity ei toteuttaisi mitään toimenpiteitä henkilötietojensa käsittelyn osalta. Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös poikkeuksista profiloinnin yleiseen kieltoon. Tietosuoja-asetuksen voimaantulosta huolimatta voidaan todeta, että profilointisääntely on edelleen monelta osin epäselvää ja henkilötietojen suojaa koskeva sääntely on edelleen varsin sirpaleista.
Yritykset harjoittavat profilointia kaupallista tarkoitusta varten keräämällä asiakkaistaan tietoja ja analysoimalla henkilöiden aikaisempaa toimintaa ja mieltymyksiä, jotta heidän tulevaa ostokäyttäytymistä voitaisiin paremmin ennustaa. Profiloinnin avulla suoramarkkinointia harjoittava yritys pystyy räätälöimään ja kohdentamaan suoramarkkinointinsa tarkemmin tietyistä hyödykkeistä kiinnostuneille.
Suoramarkkinointia harjoittavan yrityksen on tärkeää ymmärtää sallitun ja kielletyn henkilötietojen käsittelyn rajat, sillä perustuslaki ja tietosuojalainsäädäntö rajoittavat oikeutta kerätä asiakkaiden henkilötietoja. Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö uudistui, kun yleistä tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2018. Tietosuoja-asetus sisältää erillisen automatisoituja yksittäispäätöksiä ja profilointia koskevan artiklan, jota voidaan luonnehtia profilointisääntelyn ytimeksi. Tietosuoja-asetus vahvistaa automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin perustuvien päätösten yleisen kiellon. Kyseistä kieltoa sovelletaan, vaikka rekisteröity ei toteuttaisi mitään toimenpiteitä henkilötietojensa käsittelyn osalta. Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös poikkeuksista profiloinnin yleiseen kieltoon. Tietosuoja-asetuksen voimaantulosta huolimatta voidaan todeta, että profilointisääntely on edelleen monelta osin epäselvää ja henkilötietojen suojaa koskeva sääntely on edelleen varsin sirpaleista.