Hankintayksikön määräysvalta hankintalain tarkoittamissa sidosyksiköissä
Perälä, Kaisu (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100983675
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100983675
Tiivistelmä
Sidosyksikköhankinnoissa on kyse hankintalain soveltamisalapoikkeuksesta, joka mahdollistaa hankintojen tekemisen hankintayksikön sidosyksiköltä ilman kilpailutusta. Hankinnan toteuttavan yksikön on täytettävä hankintalaissa sidosyksikölle määritellyt edellytykset. Hankintayksikön määräysvalta sidosyksikössä on näistä edellytyksistä tulkinnanvaraisin ja eniten oikeuskäytännössä käsitelty. Hankintayksikkö voi tehdä sidosyksikköhankinnan ainoastaan yksiköltään, johon se käyttää samanlaista määräysvaltaa kuin omiin yksiköihinsä.
Tutkielmassa selvitetään oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden avulla, mitä määräysvalta tarkoittaa ja mitä ulottuvuuksia siihen sisältyy. Määräysvaltaa tarkastellaan sekä yhden että useamman hankintayksikön tilanteessa. Tulkinnan tueksi arvioidaan muita sidosyksikköhankintoihin liittyviä edellytyksiä ja niiden suhdetta määräysvaltaedellytykseen. Lisäksi määräysvaltaa arvioidaan in house sisters -hankinnoissa ja käänteisissä sidosyksikköhankinnoissa sekä sidosyksikön oikeudellisen muodon näkökulmasta.
Määräysvaltaedellytyksen täyttymisen arviointi perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eikä sen vuoksi ole mahdollista laatia tyhjentävää listaa määräysvallan sisällöstä. Keskeistä määräysvaltaedellytyksen täyttymiselle on hankintayksikön osallistuminen päätöksentekoon sidosyksikön toimielimissä. Useamman hankintayksikön yhteisen määräysvallan toteutuminen edellyttää päätösvallan jakautumista kaikkien hankintayksiköiden kesken.
Sidosyksikköhankintoja koskeva soveltamisalapoikkeus perustuu oikeuskäytäntöön ja sen sisällyttäminen hankintalainsäädäntöön on selkeyttänyt oikeudentilaa. Määräysvallan osalta sääntely on pinnallista, eikä tarkempi sääntely ole aihepiirin luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Lainsäädäntö ja esityöt antavat suuntaa tulkinnalle, mutta oikeuskäytännöllä on tärkeä asema myös tulevaisuudessa.
Tutkielmassa selvitetään oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden avulla, mitä määräysvalta tarkoittaa ja mitä ulottuvuuksia siihen sisältyy. Määräysvaltaa tarkastellaan sekä yhden että useamman hankintayksikön tilanteessa. Tulkinnan tueksi arvioidaan muita sidosyksikköhankintoihin liittyviä edellytyksiä ja niiden suhdetta määräysvaltaedellytykseen. Lisäksi määräysvaltaa arvioidaan in house sisters -hankinnoissa ja käänteisissä sidosyksikköhankinnoissa sekä sidosyksikön oikeudellisen muodon näkökulmasta.
Määräysvaltaedellytyksen täyttymisen arviointi perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eikä sen vuoksi ole mahdollista laatia tyhjentävää listaa määräysvallan sisällöstä. Keskeistä määräysvaltaedellytyksen täyttymiselle on hankintayksikön osallistuminen päätöksentekoon sidosyksikön toimielimissä. Useamman hankintayksikön yhteisen määräysvallan toteutuminen edellyttää päätösvallan jakautumista kaikkien hankintayksiköiden kesken.
Sidosyksikköhankintoja koskeva soveltamisalapoikkeus perustuu oikeuskäytäntöön ja sen sisällyttäminen hankintalainsäädäntöön on selkeyttänyt oikeudentilaa. Määräysvallan osalta sääntely on pinnallista, eikä tarkempi sääntely ole aihepiirin luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Lainsäädäntö ja esityöt antavat suuntaa tulkinnalle, mutta oikeuskäytännöllä on tärkeä asema myös tulevaisuudessa.