Tavaramerkkien kielletty ja sallittu jäljittely : erityisesti suoja-alan laajentumisen, liike-elämän tarpeiden sekä kilpailuoikeuden näkökulmista

Abstract

Tavaramerkeistä on tullut yhä keskeisempi osa markkinointipainotteista liike-elämää. Samalla tavaramerkkien taloudellinen arvo on kasvanut – usein jopa niin, että tavaramerkki itsessään muodostaa elinkeinonharjoittajalle merkittävän kilpailullisen strategiaedun. Kehitys on johtanut myös siihen, että kilpailijoiden houkutus jäljitellä menestyneitä tavaramerkkejä on oletettavasti kasvanut. Tutkielmassa tarkasteltavaksi tuleekin, missä määrin tällaisia brändin rakentamisen kannalta olennaisia elementtejä on mahdollista monopolisoida tavaramerkkeinä. Oikeusdogmatiikkaa metodinaan hyödyntävän tutkielman tavoitteena on tutkia tavaramerkin haltijan ja tämän kilpailijoiden välistä intressien yhteentörmäystä. Selvitettävänä on kysymys siitä, miten pitkälle tavaramerkkejä voidaan jäljitellä sallitusti, ja onko sallitun ja kielletyn jäljittelyn rajaa toisaalta mahdollista löytää. Ratkaisua tähän kysymykseen haetaan tarkastelemalla tavaramerkkien erottamiskykyä ja sekaannusvaaraa suojaa määrittävinä tekijöinä. Kielletyksi katsottava jäljittely voi riippua myös tavaramerkin tunnettuisuusasteesta siten, että niin sanotut laajalti tunnetut tavaramerkit saavat kattavampaa suojaa. Välttämättä kyse ei ole edes tavaramerkin haltijan kärsimästä vahingosta, vaan kilpailijan aiheettomasta tavaramerkin käytöstä saamasta epäoikeudenmukaisesta hyödystä. Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella tavaramerkkioikeudellinen suoja-ala on yleisesti ottaen antanut viitteitä laajentumisesta. Suuntausta ei toisaalta voida pitää aivan ongelmattomana kilpailuoikeudellisesta ja perustavanlaatuisten oikeuksien näkökulmasta. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, ettei tavaramerkkien sallitun tai kielletyn jäljittelyn erolle voida asettaa mitään yleisiä rajaviitteitä. Pääsääntöisesti, jos jäljittely ei aiheuta sekaannusvaaraa tuotteen kaupallisesta alkuperästä, on sitä pidettävä sallittuna. Kyseisen arvioinnin on taas perustuttava yksittäistapaukselliseen kokonaisarviointiin. Tutkielmassa tarkasteltavaksi tulevat tällaisessa arvioinnissa huomioon otettavat seikat, osittain myös tavaramerkkejä suunnittelevan tahon näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa luodaan katsaus tavaramerkkioikeuden kehittymiseen tulevaisuudessa ja brändi-tyyppisen ajattelun sille asettamiin haasteisiin.