Yhteiskuntavastuuraportointi, lohkoketjuteknologia ja tietosuoja-asetus

Abstract

Lohkoketjuteknologia on nopeasti kehittyvä innovaatio, joka on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Teknologian täysimääräistä käyttöönottoa on hidastanut sen ja yleisen tietosuoja-asetuksen yhteensopivuutta koskevan oikeustilan epävarmuus. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lainopin ja oikeustaloustieteen metodein sitä, voidaanko suljettua lohkoketjujärjestelmää hyödyntää yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa tietosuoja-asetusta noudattaen, ja onko tämä yritykselle kannattavaa.

Tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, saavatko yritykset erityistä etua yhteiskuntavastuuraportoinnista ja lohkoketjujärjestelmän hyödyntämisestä yhteiskuntavastuuraportoinnin edellyttämässä tietojenkäsittelyssä. Tutkimuksessa on havaittu, että yhteiskuntavastuuraportoinnin avulla yritykset voivat saada kilpailuetua, sekä varautua erilaisiin riskeihin ja konflikteihin. Lisäksi raportoinnilla on havaittu olevan laajempaa merkitystä markkinoille kokonaisuutena. Näiden tavoitteiden saavuttamisen on todettu edellyttävän raportoinnilta läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Lohkoketjujärjestelmien on havaittu soveltuvan yhteiskuntavastuuraportointiin keskitettyjä tiedonhallintajärjestelmiä paremmin sen johdosta, että lohkoketjuissa tietosisällön eheys on varmemmin turvattu, ja tarve kolmannen osapuolen suorittamalle tietojen varmentamiselle on vähäisempi. Lohkoketjujen on muutoinkin arvioitu tehostavan tuotantoa ja tuovan kustannussäästöjä.

Tutkimuksessa on havaittu, että tietosuoja-asetusta voidaan noudattaa suljetussa lohkoketjujärjestelmässä suoritettavassa henkilötietojen käsittelyssä. Suljetun lohkoketjun jäsenet ovat tunnistettavissa, jolloin heidän roolinsa henkilötietojen käsittelyssä voidaan määrittää tietosuojaasetuksen edellyttämällä tavalla, ja jäsenet voivat myös toteuttaa heille näiden roolien perusteella määrätyt velvollisuutensa. Tutkimuksessa on käyty läpi henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet sekä asetuksessa rekisteröidylle annetut oikeudet ja havaittu niiden olevan toteutettavissa suljetussa lohkoketjujärjestelmässä. Näiden tutkimustulosten johdosta voidaan todeta, että tietosuoja-asetus ei muodosta estettä suljetun lohkoketjujärjestelmän hyödyntämiselle yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa.

Tutkimuksessa on huomattu, etteivät tietosuoja-asetuksen ja lohkoketjuteknologian yhteensovittamista koskevat ongelmat johdu ainoastaan henkilötietojen käsittelyssä käytetystä teknologiasta, vaan myös siitä, että joidenkin tietosuoja-asetukselle keskeisten käsitteiden sisältö on vielä epäselvä. Tietosuoja-asetuksen ja lohkoketjuteknologian tarkastelu on paljastanut myös laajemman potentiaalisen ristiriidan luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelun sekä innovaation edistämisen välillä.