Perinnönjaon oikaisu ja omaisuuden palautusvelvollisuus perusoikeutena
Tapio, Joona (2020)
Tapio, Joona
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102687
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102687
Tiivistelmä
Tutkielmassani selvitän, miten Suomen perustuslain 15 § suhtautuu perintökaaren 23 a lukuun. Perintökaaren 23 a luvun säätämisen taustalla oli isyyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetty isyyslain 67 §, joka mahdollistaa tapauskohtaisesti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen perintöoikeuden lapsen biologiseen isään perittävän kuoleman jälkeen. Tutkielmassa on kyse eri tasoisten säädettyjen oikeuksien kollisioista, niiden ajoittamisesta ja optimoinnista perinnönjaon oikaisussa ja omaisuuden palautusvelvollisuudessa. Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen. Lainopillisen metodin tukena käytän paikoitellen oikeuden monitieteistä oikeushistoriallisia- ja oikeustaloudellisia argumentteja. Tutkielman pääasiallisena lähdeaineistona toimii lainvalmisteluaineisto, oikeuskirjallisuus ja eurooppalainen- ja kansallinen oikeuskäytäntö. Tutkielman tarkoituksena on tutkia teeman perustuslainmukaisuutta erityisesti omaisuuden suojasta katsottuna, etsien argumentteja omaisuuden suojan puolesta ja vastaan. Taustalla vaikuttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ja sen 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioistuinkäytäntö.
Omaisuuden suojalla on ollut Suomessa perinteisesti vahva asema muiden perusoikeuksien joukossa, jonka merkitys on kuitenkin perusoikeusuudistuksen ja Euroopan yhdentymiskehityksen myötä kaventunut asiallisesti muiden perusoikeuksien tasolle. Perusoikeuksien ja muiden eri suuntiin käyvin oikeuksien punninta on aina tapauskohtaista, vaikka oikeuksien kaventamisen tulee täyttää tietyt ehdot ja olla soveltamisrajoitusten mukainen. Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden tuomioistuinkäytännöstä käy ilmi, että vaikka yleispätevää sääntöä ei voida asettaa siitä, milloin lasten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu on painavampi peruste kuin perinnönjaossa omaisuutta saaneiden omaisuuden suoja ja muut sitä tukeva oikeudet, voidaan todeta, että yhdenvertaisuudella on argumenttina vahva asema, jos tietyt tapauskohtaiset edellytykset täyttyvät ja se on olosuhteiden ja kokonaisharkinnan perusteella sopivaa.
Omaisuuden suojalla on ollut Suomessa perinteisesti vahva asema muiden perusoikeuksien joukossa, jonka merkitys on kuitenkin perusoikeusuudistuksen ja Euroopan yhdentymiskehityksen myötä kaventunut asiallisesti muiden perusoikeuksien tasolle. Perusoikeuksien ja muiden eri suuntiin käyvin oikeuksien punninta on aina tapauskohtaista, vaikka oikeuksien kaventamisen tulee täyttää tietyt ehdot ja olla soveltamisrajoitusten mukainen. Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden tuomioistuinkäytännöstä käy ilmi, että vaikka yleispätevää sääntöä ei voida asettaa siitä, milloin lasten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu on painavampi peruste kuin perinnönjaossa omaisuutta saaneiden omaisuuden suoja ja muut sitä tukeva oikeudet, voidaan todeta, että yhdenvertaisuudella on argumenttina vahva asema, jos tietyt tapauskohtaiset edellytykset täyttyvät ja se on olosuhteiden ja kokonaisharkinnan perusteella sopivaa.