Virkavelvollisuuden rikkominen erityisesti tuomarin virassa ja virkasuhteessa
Sorsila, Krista (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030956
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030956
Tiivistelmä
Virkarikoksiin kuuluvat muun muassa virkavelvollisuuden rikkominen sekä tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Rikoslainmukaan rangaistavaa on virkamiehen virkaansa toimittaessaan siinä noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden rikkominen tahallisena tai tuottamuksellisena. Kokonaisuutena arvostellen vähäisestä teosta ei kuitenkaan rangaista. Kyseiset säännökset ovat tunnusmerkistöltäänjopa hallituksen esityksessä ilmaistun näkemyksen mukaan hyvin avoimia, minkä takia niiden sisältöä voidaan kyseenalaistaa rikosoikeudellisen laillisuus-periaatteen näkökulmasta. Virkavelvollisuutta ei ole käsitteenä määritelty kattavasti.
Tutkimuksessa tarkastellaan virkavelvollisuutta käsitteenä ja sitä mistä sen voi katsoa eri tilanteissa muodostuvan. Tutkimuksessa keskitytään etenkin virkavelvollisuuden rikkomisen vähäisyyskynnyksen täyttymisen arviointiin tuomarin virassa ja virkasuhteessa ja pohditaan, onko oikeuskäytäntö täydentänyt avoimia säännöksiä riittävästi. Tuomareita koskien vähäisyyskynnyksen ylittymisestä tekevät linjauksia käytännössä ylimmät laillisuusvalvojat, sillä tavalliset syyttäjät eivät voi päättää syytteen nostamisesta tuomaria vastaan. Tämän vuoksi tärkeimmäksi aineistoksi muodostuvat erityisesti ne ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisut, joissa toimenpide kohdistuu tuomariin.
Ratkaisujen perusteella käytäntö ei kuitenkaan näytä muodostuneen täysin selväksi ja yhtenäiseksi. Tuomarien menettelyä pidetään välillä yllättävissäkin tilanteissa erityisen moitittavana ja joskus taas yllättävän kevyin perustein anteeksiannettavana. Vastuuta ei saada aina lopulta kohdistettua kenellekään, vaikka virheellistä menettelyä olisi havaittavissa. Sekä tuomarien harkintavallan ettätuomioistuinlaitosten riippumattomuuden turvaaminen ovat keskeisiä perusasioita Suomen oikeuskäytännössä, mikä on omiaan vaikeuttamaan laillisuusvalvojien työtä. Erillisen tuomarien valvontalautakunnan perustamista on ehdotettuja tämänkaltaisen lautakunnan perustaminen saattaisi edesauttaa oikeuden kehitystä myös tämän ongelman kannalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan virkavelvollisuutta käsitteenä ja sitä mistä sen voi katsoa eri tilanteissa muodostuvan. Tutkimuksessa keskitytään etenkin virkavelvollisuuden rikkomisen vähäisyyskynnyksen täyttymisen arviointiin tuomarin virassa ja virkasuhteessa ja pohditaan, onko oikeuskäytäntö täydentänyt avoimia säännöksiä riittävästi. Tuomareita koskien vähäisyyskynnyksen ylittymisestä tekevät linjauksia käytännössä ylimmät laillisuusvalvojat, sillä tavalliset syyttäjät eivät voi päättää syytteen nostamisesta tuomaria vastaan. Tämän vuoksi tärkeimmäksi aineistoksi muodostuvat erityisesti ne ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisut, joissa toimenpide kohdistuu tuomariin.
Ratkaisujen perusteella käytäntö ei kuitenkaan näytä muodostuneen täysin selväksi ja yhtenäiseksi. Tuomarien menettelyä pidetään välillä yllättävissäkin tilanteissa erityisen moitittavana ja joskus taas yllättävän kevyin perustein anteeksiannettavana. Vastuuta ei saada aina lopulta kohdistettua kenellekään, vaikka virheellistä menettelyä olisi havaittavissa. Sekä tuomarien harkintavallan ettätuomioistuinlaitosten riippumattomuuden turvaaminen ovat keskeisiä perusasioita Suomen oikeuskäytännössä, mikä on omiaan vaikeuttamaan laillisuusvalvojien työtä. Erillisen tuomarien valvontalautakunnan perustamista on ehdotettuja tämänkaltaisen lautakunnan perustaminen saattaisi edesauttaa oikeuden kehitystä myös tämän ongelman kannalta.