Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot – Vahinkojen ennalta ehkäisemisen ja korvaamisen oikeudellinen sääntely Suomessa ja muualla

Haanpää, Viivi (2021)

 
Avaa tiedosto
Haanpaa_Viivi.pdf (827.8Kt)
Lataukset: 

Rajattu käyttöoikeus. Käytettävissä vain Lapin yliopiston kirjaston asiakaskoneilla.
Haanpää, Viivi
2021
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061437038
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemistä ja korvaamista säädellään sekä nykyisellään että valmisteilla olevalla eläinvahinkolailla. Suomen korvaussääntelyn ohella oli tarkoitus selvittää rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen sääntelyä Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Norjassa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä lainoppia että oikeusvertailun metodeja.

Korvaussääntelyn lisäksi tulkittiin ja systematisoitiin myös rauhoitussääntelyä, sillä se vaikuttaa korvausjärjestelmän soveltamisalaan ja siihen, mikä on sallittua vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Monet keskeiset vahingonaiheuttajat nauttivat lintu- tai luontodirektiivin suojelua, josta on mahdollista poiketa tiukoin edellytyksin erityisen merkittävien tai vakavien vahinkojen estämiseksi, jos ei ole muuta tyydyttävää vaihtoehtoa ja lajin suojelutaso sallii poikkeamisen.

Maakotkien aiheuttamista porovahingoista voidaan myöntää paliskunnille korvausta laskennallisen vahingon perusteella. Uuden eläinvahinkolain sääntely vastaisi nykyistä porovahinkosääntelyä keskeisiltä osiltaan. Muiden rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen kohdalla korvauksen myöntäminen edellyttää erityisesti, että vahingonkärsijä on pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin. Kohtuullisuuden arvioinnissa huomiota kiinnitetään vahinkojen riskin todennäköisyyteen, johon vaikuttavat esimerkiksi toiminnan luonne, sijainti ja laajuus. Lisäksi eläinvahinkolaki mahdollistaisi sen, että nykysääntelystä poiketen voitaisiin myöntää jälkikäteisten korvausten lisäksi myös avustuksia vahinkojen ennalta ehkäisemiseen.

Oikeusvertailun perusteella vahinkojen ennalta ehkäisemisellä on tärkeä sija kaikissa vertailumaissa. Vaihtelua on siinä, minkälaisten ja minkä lajien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn voidaan myöntää tukea ja missä määrin. Tanskassa järjestelmä vaikuttaa suppeimmalta sekä ennaltaehkäisyn tukemisen että vahinkojen korvaamisen osalta, joten ennaltaehkäisy suojametsästyksen keinoin korostuu erityisesti Tanskan tarkastelussa. Muissa vertailumaissa on huomattavasti kattavampia etuusjärjestelmiä ajatellen niitä vahinkotilanteita, joissa suojametsästys ei tehoa tai joissa sitä ei voi toteuttaa. Tarkasteltujen korvausjärjestelmien kattamat vahingonkohteet ovat pitkälti elinkeinotoiminnan omaisuutta lukuun ottamatta lemmikkieläimille aiheutuneita vahinkoja.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus) [533]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste