Harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden näkökulmasta
Kuha, Hanna (2021)
Lapin yliopisto
2021
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838783
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838783
Tiivistelmä
Vuonna 2020 tehtiin 4 946 harkinnanvaraista syyttämättäjättämispäätöstä, mikä on 5,8 % syyteharkinnassa päättyneistä asioista. Vaikka päätösten määrä ei ole suuren suuri, asialla on kuitenkin yksittäistapauksessa merkitystä erityisesti asianomistajan oikeusturvan kannalta. ROL 1:7–8 mukainen harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen voidaan tehdä vähäisyys-, nuoruus-, kohtuus-, konkurrenssi-, kustannus- tai tunnustamisperusteella.
Harkinnanvaraisella syyttämättä jättämisellä on merkitystä myös rikosoikeuden funktioiden, erityisesti rikosvastuun toteuttamisen ja oikeusturvan antamisen, näkökulmista. Harkinnanvaraisessa syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan riittävien syiden olevan käsillä syytteen nostamiseksi (todennäköiset syyt), mutta tiettyjen laissa säädettyjen perusteiden vuoksi syyte voidaan jättää nostamassa. Siten syyttäjän pääasiallinen tehtävä legaliteettiperiaatteen mukaisena rikosoikeudellisen vastuun toteuttajana väistyy paljolti resurssitehokkuuteen perustuvan opportuniteettiperiaatteen tieltä.
Harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen itsessään ei vahvista rikosoikeusjärjestelmän legitiimiyttä, koska se ei toteuta rikosoikeudellisen järjestelmän perusfunktioita. Legitiimisyysvajetta on mahdollista korjata prosessimenettelyn oikeudenmukaisuudella, jonka kriteerinä toimivat oikeidenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet. Tutkielmassa selvitetään oikeusdogmaattisin metodein harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen aineellista sisältöä sekä arvioidaan sitä, miten syyttämättä jättämisessä toteutuu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet.
Epäillyn asema tulee syyttämättä jättämisessä turvattua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeilla, erityisesti syyttömyysolettaman ja oikeuden vaatia syyttäjää viemään päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi, kautta. Asianomistajan kannalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät kuitenkaan tule nähdäkseni riittävästi toteutetuksi, jotta asianomistajan oikeusturva ei kärsisi liikaa rikosvastuun toteuttamisen puutteesta.
Harkinnanvaraisella syyttämättä jättämisellä on merkitystä myös rikosoikeuden funktioiden, erityisesti rikosvastuun toteuttamisen ja oikeusturvan antamisen, näkökulmista. Harkinnanvaraisessa syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan riittävien syiden olevan käsillä syytteen nostamiseksi (todennäköiset syyt), mutta tiettyjen laissa säädettyjen perusteiden vuoksi syyte voidaan jättää nostamassa. Siten syyttäjän pääasiallinen tehtävä legaliteettiperiaatteen mukaisena rikosoikeudellisen vastuun toteuttajana väistyy paljolti resurssitehokkuuteen perustuvan opportuniteettiperiaatteen tieltä.
Harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen itsessään ei vahvista rikosoikeusjärjestelmän legitiimiyttä, koska se ei toteuta rikosoikeudellisen järjestelmän perusfunktioita. Legitiimisyysvajetta on mahdollista korjata prosessimenettelyn oikeudenmukaisuudella, jonka kriteerinä toimivat oikeidenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet. Tutkielmassa selvitetään oikeusdogmaattisin metodein harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen aineellista sisältöä sekä arvioidaan sitä, miten syyttämättä jättämisessä toteutuu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet.
Epäillyn asema tulee syyttämättä jättämisessä turvattua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeilla, erityisesti syyttömyysolettaman ja oikeuden vaatia syyttäjää viemään päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi, kautta. Asianomistajan kannalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät kuitenkaan tule nähdäkseni riittävästi toteutetuksi, jotta asianomistajan oikeusturva ei kärsisi liikaa rikosvastuun toteuttamisen puutteesta.