Vanhempien ja lapsuuskodin kasvatukselliset arvot

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia vanhempien omia kasvatuksellisia arvoja, niiden suhdetta sosiaalisiin taustatekijöihin ja vanhempien kasvatuksellisten arvojen yhteyttä lapsuuskodin kasvatuksellisiin arvoihin. Tutkielman teoreettinen perusta pohjautuu Shalom H. Schwartzin (1992) arvoteoriaan ja sen menetelmiin. Tutkielma tarkastelee myös yksilön omien arvojen muodostumista teoreettisesti ja nojautuu siinä Urie Bronfenbrennerin ekologiseen sosiaalistumisteoriaan ja sosialisaation vaikutukseen.

Tutkimus on toteutettu Espoossa alakouluikäisten lasten vanhemmilla Surveykyselylomakkeilla ( n= 49 ). Tutkimuksessa vanhempien kasvatuksellisia arvoja ja lapsuuskodin kasvatuksellisia arvoja mitattiin Shalom H. Schwartzin arvomittarilla. Vanhempien sosiaalisina taustatietoina selvitettiin muun muassa ikää, sukupuolta, koulutusta, pääasiallista toimintaa ja lasten lukumäärää perheessä.

Vanhemmat arvostavat kasvatuksessaan eniten hyväntahtoisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä arvoja. Universalismin ja sitä kautta suvaitsevaisuuden arvostus on selvästi laskenut yhteiskunnassa. Vallan, suoriutumisen, perinteiden, virikkeisyyden ja yhdenmukaisuuden arvojen voidaan nähdä osittain siirtyvän sukupolvien välillä. Universalismi ja hedonismi eivät raportoi siirtymistä sukupolvien välillä.

Sukupolvia voimakkaampi yhteys vanhempien kasvatuksellisilla arvoilla on oman ikäryhmän arvoihin. Arvot ovat suhteellisen pysyviä ja sidoksissa voimakkaasti omaan aikaansa. Miehet arvostavat kasvatuksessa naisia enemmän valtaa ja suoriutumista. Naiset taas arvostavat miehiä enemmän universalistisia arvoja.