Tieto suunnitteluprosessin alkuvaiheissa: Case: lääkeaineiden termologistiikka
Raivio, Joel (2022)
Raivio, Joel
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051535548
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051535548
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma kuvaa minkälaista tietoa suunnitteluprojektin alkuvaiheessa esiintyy, miten tietoa syntyy ja kuinka saavutettua tietoa käytetään suunnitteluprosessissa ensimmäisten konseptien luomiseen. Aineistona käytetään lääkeaineiden termologistiikkatuotteen suunnitteluprosessissa syntynyttä aineistoa. Projekti on tehty Arteko Oy:lle yhdessä sen asiakasyritysten kanssa. Suunnitteluprosessin alussa on olemassa hiljaista tietoa, joka koostuu arkitiedosta ja ammattiosaamisesta johtuvasta tiedosta, jota voidaan luonnehtia myös kompetenssiksi. Tätä tietoa käytetään sekä suunnitteluprosessissa, että tiedonhankintatyökaluna. Suunnitteluprosessin alussa tiedonhankinta tapahtuu käyttäjätutkimuksen ja referenssien kartoittamisen, sekä markkinatutkimuksen avulla. Tutustumalla tuotteen käyttäjiin, käyttöympäristöihin, käyttötapahtumiin ja muihin tapauskohtaisiin tekijöihin voidaan hahmottaa tuotetarvetta, tuotemahdollisuutta, sekä rajoitteita. Markkinatutkimuksella saavutetaan tietoa suunniteltavan ratkaisun kaltaisten tuotteiden mahdollista olemassaoloa ja saavutetaan tietoa tuotteen kilpailukentästä ja sen asemoinnista tuotesegmentissä. Kartoittamalla ratkaisuja ja teknologiaa, sekä materiaaleja saavutetaan referenssiratkaisuja, joiden avulla tuotetta voidaan suunnitella ja johon tuotetta voidaan verrata suunnitteluprosessin aikana. Suunnitteluprosessin aikana käsitellään, jäsennetään, verrataan ja peilataan käyttäjätietoa, referenssitietoa, sekä hiljaista tietoa ja niiden avulla luodaan uutta tietoa ja näkemystä. Uusi tieto ja näkemys kiteytetään ensimmäisiksi konsepteiksi, joista voidaan tehdä prototyyppejä. Prototyyppien suorituskykyä ja toiminnallisuutta testataan käyttäjillä ja käyttöolosuhteissa ja konseptien ominaisuuksia arvotetaan. Konseptien kehityksellä saavutetaan taas uutta tietoa prosessiin. Uutta tietoa verrataan aiempaan tietoon ja sen avulla korjataan syntyneitä konsepteja ja siten suunnitteluprosessin iteroivat tuotekehitysvaiheet saadaan aloitettua.