"Ulpukan pää ei kestänyt koska me pelleiltiin koko vuoden musiikki tunnit" : 5. luokan oppilaiden narratiiveja huonoista musiikintunneista

Abstract

Epäonnistuneet musiikintunnit lienevät tuttuja jokaiselle musiikkia koskaan opettaneelle, mutta millainen on huono musiikintunti oppilaiden näkökulmasta katsottuna? Tämän tutkimuksen taustalla oli halu ymmärtää, millaisia merkityksiä oppilaat antavat huonoille musiikintunneille: mitä huonolla musiikintunnilla tapahtuu? Entä millainen rooli opettajalla ja oppilailla on näissä tapahtumissa? Päätutkimuskysymykseni oli: Millaisena huono musiikintunti kuvataan oppilaiden narratiiveissa? Alakysymykseni olivat: 1. Millaisia rooleja tarinoiden kertojat ottavat itselleen musiikintunnilla? 2. Millainen on eri kertojaryhmien opettajasuhde? 3. Miten opettajan käyttämät luokanhallintastrategiat näkyvät narratiiveissa?

Tutkimus toteutettiin laadullisena narratiivisena tutkimuksena, jonka metodologisena lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote sekä sosiaalinen konstruktionismi. Sovelletulla eläytymismenetelmällä kerätty narratiivinen aineisto kerättiin kuudeltatoista 5. luokan oppilaalta, jotka kirjoittivat kukin tarinan otsikon ”Minä huonolla musiikintunnilla” inspiroimina. Aineisto analysoitiin narratiivien analyysilla, eli tyypittelemällä tarinat ryhmiin, joita tarkasteltiin temaattisesti. Kolmannen alakysymyksen analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa analyysia.

Tutkimuksen tulosten perusteella huono musiikintunti on sellainen, jolla opettaja ei pysty pitämään luokkaa kurissa. Neljä kertojaryhmää, Uhmakkaat riehujat, Katuvat riehujat, Tunnolliset sivustakatsojat sekä Kiusatuksi tulleet, osoittavat sen, että musiikintunnilla riehuminen on sukupuolittunut käyttäytymismalli, jota on vaikea muuttaa, ja että riehuminen sekä siihen liittyvät opettajan koko luokkaa koskevat negatiiviset reaktiot aiheuttavat sivustakatsojissa todellista kärsimystä. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että hyvä musiikintunti edellyttää musiikinopettajalta riittäviä luokanhallintataitoja. Musiikinopettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda sekä henkisesti että fyysisesti turvallinen oppimisympäristö, jotta kaikki oppilaat uskaltavat osallistua musisointiin omista lähtökohdistaan käsin ilman pelkoa nolatuksi tai kiusatuksi tulemisesta. Avainsanat: narratiivinen tutkimus, musiikinopetus, luokanopettaja, luokanhallinta, häiriökäyttäytyminen.

Every teacher has experienced music lessons that don’t go according to a plan. However how the students perceive these lessons is less known subject. Underlying this research was a desire to understand what meanings students give to bad music lessons: what happens in a bad music lesson? What role do teacher and students play in these events? My main research question was: How is a bad music lesson described in students’ narratives? My sub-questions were: 1. What roles do the narrators take on in a music lesson? 2. What is the teacher relationship between the different groups of narrators? 3. How do the classroom management strategies used by the teacher appear in the narratives?

The study was conducted as a qualitative narrative study of which methodological starting point was the phenomenological-hermeneutic research approach and social constructionism. The narrative material collected through the applied version of the method of empathy-based stories (MEBS) was collected from sixteen 5th grade primary school students. Each of them wrote a story inspired by the title “On a bad music lesson”. The stories were analyzed by the analysis of narratives by categorizing them into groups that were examined thematically. The analysis of the third sub-question utilized a theory-guiding analysis.

Based on the results of the study, a bad music lesson is one in which the teacher is unable to control the class. The four groups of narrators, Defiant troublemakers, Regretful troublemakers, Conscientious bystanders, and Bullied students, show that disruptive behavior in a music lesson is gendered behavior that is difficult to change. It also shows that disruptive behavior and the teacher’s negative reaction to it cause real suffering in bystanders. In conclusion, a good music lesson requires adequate classroom management skills from a music teacher. One of the most important tasks of a music teacher is to create a safe learning environment, both mentally and physically, so that all students dare to participate in making music from their own point of view without fear of being embarrassed or bullied.