Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Lapsen osallisuus ja sen merkitys huolto– ja tapaamisoikeusasioissa

Uusikartano, Meri (2022)

 
Avaa tiedosto
Uusikartano_Meri.pdf (748.0Kt)
Lataukset: 

Rajattu käyttöoikeus. Käytettävissä vain Lapin yliopiston kirjaston asiakaskoneilla.
Uusikartano, Meri
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061646965
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee lapsen osallisuutta ja sen merkitystä lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lapsioikeuden keskeisten periaatteiden välisiä jännitteitä lapsen huoltoasioissa. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan lainsäädännön, virallislähteiden, oikeustapausten sekä oikeuskirjallisuuden perusteella.

Vuoden 2019 lastenhuoltolain uudistuksen myötä lapsen osallisuutta huoltoasioissa vahvistettiin vastaamaan paremmin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklaa. Lapsen osallisuus huoltoasioissa toteutuu lapsen näkemyksen sosiaalilautakunnassa selvittämisen ja mahdollisen tuomioistuimessa kuulemisen kautta. Huoltoasian päätöksenteossa 12 vuotta täyttäneellä lapsella ei ole itsemääräämisoikeutta päätöksen suhteen, mutta huoltoasian täytäntöönpanon vastustaminen voi kuitenkin vaikuttaa tämän ikäisen lapsen näkemyksen arviointiin itsemääräämisoikeutta muistuttavalla tavalla.

Lapsen näkemykselle annettavaa painoarvoa arvioitaessa käytetään Informed consent -doktriinia. Tutkimuksen perusteella doktriinia ei tule kuitenkaan tulkita liian tiukasti, koska näitä kriteerejä voi olla vaikea täyttää. Pääasiallisesti lapsen näkemyksen selvittämiseen ja kuulemiseen tuomioistuimessa vaikuttaa lapsen ikä ja kehitystaso. Huoltolain uudistuksen myötä lapsen kuulemiskynnystä tuomioistuimessa alennettiin, mutta sillä ei ole juurikaan vaikutusta huoltoasioiden käsittelylle, koska sosiaalilautakunnan selvitys säilyy edelleen ensisijaisena lapsen näkemyksen selvittäjänä.

Lapsen huoltoasiassa voi olla samanaikaisesti keskenään ristiriidassa olevia lapsioikeuden periaatteita. Lapsen edun ensisijaisuusperiaate vaatii toteutuakseen osallisuus- ja suojeluperiaatteen välisen tasapainon. Näiden kolmen lapsioikeuden periaatteiden jännitteiden lisäksi tarkastellaan myös lapsen oikeusturva-, yhdenvertaisuus- ja perheyhteyden periaatteen välisiä ristiriitatilanteita.

Johtopäätöksissä todetaan, että uudistettu lainsäädäntö vahvistaa lapsen osallisuusoikeutta lapsen huolto- ja tapaamisoikeustapauksissa, mutta tutkimustulosten valossa ei näytä todennäköiseltä, että lapsenhuoltolain uudistuksella tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia huoltoasioiden lopputulokseen. Lapsen osallisuusperiaatteen vahvistamisesta huolimatta lapsen etuperiaate säilyy tärkeimpänä ratkaisuperusteena. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, etteivät lapset aina halua näkemystään kertoa, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus. Lapsen osallisuuden vahvistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta lapsi halutessaan saa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus) [533]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste