Feministinen taide digitaalisena aktivismina: Vastarinnan mahdollisuudet ja ehdot taidetta Instagramissa julkaisevien Tympeät tytöt ja Muijavaara -tilien toiminnassa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastelussa oli Instagramissa feminististä taidetta julkaisevat Tympeät tytöt ja Muijavaara -tilit. Näkökulmana oli taiteen ja aktivismin yhdistäminen sosiaalisessa mediassa. Tarkoituksena oli selvittää, millainen rooli taiteella on digitaalisessa feministisessä aktivismissa. Eli millaisia ehtoja ja mahdollisuuksia taiteen julkaiseminen Instagramissa aktivismin näkökulmasta tarjoaa. Tutkimuksen kontekstina toimi digitaalisen aktivismin kasvava ajankohtaisuus nykypäivän mediakulttuurissa.

Koska kuvia lähestyttiin tutkimuksessa poliittisina, niitä tarkasteltiin konstruktionistisesta näkökulmasta, jossa kuvat ymmärretään merkityksiä tuottavina. Kuva-analyyseissä tarkastelussa olivat kuvien representaatiot sukupuolesta ja keinot, joilla kuvilla voidaan tuottaa häiriöitä vakiintuneisiin merkityksiin, eli esimerkiksi vastustaa stereotypioita. Aineistona toimivat myös kuvien kanssa julkaistut tekstit ja tekijöiden lehdistölle antamat haastattelut, sekä yksi tutkimusta varten kerätty haastattelu.

Analyysi osoitti, että tilien taiteessa hyödynnettiin vaikutuskeinoina positiivisia representaatioita sekä representaatioiden toisin toistamista huumorin, parodian ja karnevalistisuuden kautta. Tilien toiminnassa taide näyttäytyi keinona osallistua vastustavien kuvien tuotantoon ja lisätä tietoa feminismistä tavoilla, jotka toimivat hyvin alustan toimintakulttuurin asettamissa rajoissa.

The focus in this research was in two Instagram accounts, which post mainly feminist art. Research looked at ways art and activism could be combined in social media, and what role visual art can have in digital activism. Emphasis was on Instagram as a social media platform, and the ways it possibly limits and offers prospects to these artists. Digital activism as a relevant growing phenomenon in media culture offers an important context to this topic.

Research method was visual analysis, and to be more precise, constructionist angle to visual representations. In analysis, visual presentations were viewed as political. Because of this, they were considered as constructing meanings, therefore influencing viewers in different ways. The analysis looked at the ways gender was represented in Instagram feminist art, and in what ways stereotypes and normative representations of gender were challenged, and what strategies these pictures utilised.

Research material included visual material, such as Instagram posts, interviews from press, and one interview in the context of this research. Results showed that feminist art in these accounts utilised strategies such as humour, parody, and carnivalesque to subvert normative representations of gender. It was also means to produce positive representations and inform followers of feminist discourse, all in ways, which also proved to be successful in social media platform.