Rekisteröityjen näkövammaisten työllisyys- ja koulutusasteen kehitys Suomessa vuosina 1985–2018
Tolkkinen, Laura (2022-06-21)
Lapin yliopisto
21.06.2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148260
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148260
Tiivistelmä
Tutkimus selvitti suomalaisten rekisteröityjen näkövammaisten työllisyys- ja koulutusasteen kehitystä neljällä vuosikymmenellä vuosina 1985–2018.
Pääaineistona ovat THL:n näkövammarekisterin valmiit työllisyysaineistot vuosilta 1985–2018. Näkövammarekisterissä on tehty erillistutkimuksia rekisteröityjen näkövammaisten työllisyydestä. Näiden tutkimusten aineistot kuvaavat näkövammaisten työllisyyttä ja koulutusta vuosina 1985 (osin 1988), 1995, 2000, 2005, 2010 (osin 2012) ja 2018. Aineiston N on vaihdellut vuosittain, ollen yhteensä kymmeniä tuhansia, suurimmillaan 21 195. Vertailuaineistona ovat tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavat työllisyystilastot. Tutkimusanalyysi on tehty tilastollisesti kuvaavalla analyysillä.
Työelämän tutkimus on laaja-alainen konteksti, jossa vammaisten ihmisten työllisyyttä ja työelämää on tutkittu moniin teorioihin ja traditioihin nojaten. Tämä tutkimus ankkuroituu yhteiskunnallisen vammaistutkimuksen kentälle. Näkövammaiset ovat olleet kautta historian yksi työelämään tiiviimmin sijoittuvista vammaryhmistä, ja pitkittäistutkimus sijoittumisesta työelämään on puuttunut. Tutkimus osallistuu keskusteluun näkövammaisten oikeudesta työhön ja avaa vammaissosiaalityön merkitystä vammaisten työelämän osallistumisen mahdollistajana.
Tutkimustulokset osoittavat, että koko väestöön verrattuna täystyöllisten osuus jää näkövammaisilla matalaksi. Täystyöllisten osuus on näkövammaisilla noussut vuoden 1995 17.8 %:sta 21,8 %:iin vuonna 2000 ja korkeimmalle vuonna 2018 24,8 %:iin. Koko väestön tasolla työllisyysluvut ovat myös nousseet 1990-luvun alun laman jälkeen. Kun näkövammaiset täystyölliset ja osittain työlliset lasketaan yhteen ja saatua osuutta verrataan koko väestön täystyöllisten osuuteen, havaitaan että näkövammaiset yltävät 61 %:n tasoon
koko väestöön nähden. Tämä ero on pysynyt jokseenkin vakiona aikaisempien vuosien lukuihin nähden.
Vuosien 1995, 2000, 2005, 2012 ja 2018 jakaumia verrattaessa havaitaan, että näkövammaisten koulutusaste on noussut hitaasti koko tarkasteluajanjakson ajan. Koko väestön koulutustaso on noussut nopeammin, joten ero koko väestöön kasvaa vuodesta toiseen. Rekisteröityjen näkövammaisten koulutusasteena korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut muutaman vuosikymmenen aikana selvästi. Näkövammaisten perusasteen varassa olevien määrä vähentynyt. Koko väestöön verrattuna merkittävä osa näkövammaisista on perusasteen varassa.
Pääaineistona ovat THL:n näkövammarekisterin valmiit työllisyysaineistot vuosilta 1985–2018. Näkövammarekisterissä on tehty erillistutkimuksia rekisteröityjen näkövammaisten työllisyydestä. Näiden tutkimusten aineistot kuvaavat näkövammaisten työllisyyttä ja koulutusta vuosina 1985 (osin 1988), 1995, 2000, 2005, 2010 (osin 2012) ja 2018. Aineiston N on vaihdellut vuosittain, ollen yhteensä kymmeniä tuhansia, suurimmillaan 21 195. Vertailuaineistona ovat tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavat työllisyystilastot. Tutkimusanalyysi on tehty tilastollisesti kuvaavalla analyysillä.
Työelämän tutkimus on laaja-alainen konteksti, jossa vammaisten ihmisten työllisyyttä ja työelämää on tutkittu moniin teorioihin ja traditioihin nojaten. Tämä tutkimus ankkuroituu yhteiskunnallisen vammaistutkimuksen kentälle. Näkövammaiset ovat olleet kautta historian yksi työelämään tiiviimmin sijoittuvista vammaryhmistä, ja pitkittäistutkimus sijoittumisesta työelämään on puuttunut. Tutkimus osallistuu keskusteluun näkövammaisten oikeudesta työhön ja avaa vammaissosiaalityön merkitystä vammaisten työelämän osallistumisen mahdollistajana.
Tutkimustulokset osoittavat, että koko väestöön verrattuna täystyöllisten osuus jää näkövammaisilla matalaksi. Täystyöllisten osuus on näkövammaisilla noussut vuoden 1995 17.8 %:sta 21,8 %:iin vuonna 2000 ja korkeimmalle vuonna 2018 24,8 %:iin. Koko väestön tasolla työllisyysluvut ovat myös nousseet 1990-luvun alun laman jälkeen. Kun näkövammaiset täystyölliset ja osittain työlliset lasketaan yhteen ja saatua osuutta verrataan koko väestön täystyöllisten osuuteen, havaitaan että näkövammaiset yltävät 61 %:n tasoon
koko väestöön nähden. Tämä ero on pysynyt jokseenkin vakiona aikaisempien vuosien lukuihin nähden.
Vuosien 1995, 2000, 2005, 2012 ja 2018 jakaumia verrattaessa havaitaan, että näkövammaisten koulutusaste on noussut hitaasti koko tarkasteluajanjakson ajan. Koko väestön koulutustaso on noussut nopeammin, joten ero koko väestöön kasvaa vuodesta toiseen. Rekisteröityjen näkövammaisten koulutusasteena korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut muutaman vuosikymmenen aikana selvästi. Näkövammaisten perusasteen varassa olevien määrä vähentynyt. Koko väestöön verrattuna merkittävä osa näkövammaisista on perusasteen varassa.