Välityslausekkeen pätevyys ja kohtuullisuus työ-, johtaja- ja franchising-sopimuksissa

Abstract

Maisteritutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, milloin välityslauseke voi olla pätevä ja kohtuullinen työ-, johtaja- ja franchising-sopimuksissa. Toiseksi selvitetään, millä perusteilla tuomioistuin voi katsoa välityslausekkeen pätemättömäksi ja kohtuuttomaksi kyseisissä sopimuksissa. Tutkimus on menetelmältään lainopillinen, mutta avustavana metodina käytetään oikeusvertailua Ruotsin oikeusjärjestelmään. Keskeisin tutkimusaineisto on suomalainen ja ruotsalainen oikeuskäytäntö. Lisäksi käytetään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen lopuksi esitetään de lege ferenda -kannanotot siitä, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää ja mitä sopijapuolten tulisi välityslausekkeiden pätevyyden ja kohtuullisuuden varmistamiseksi huomioida sopimuskäytännössään.

Tutkielmassa havaitaan, että välityslauseke on pääsääntöisesti pätevä, kun se on tehty vapaaehtoisesti painostuksesta vapaana ja kohtuullinen silloin, kun riidan taloudellinen arvo ei ole vähäinen ja osapuolten taloudellinen asema mahdollistaa välimiesmenettelyn kustannuksista erityisesti ennakon tai vakuuden suorittamisen.

Lisäksi havaitaan, että välityslausekkeen kohtuullisuutta koskeva kokonaisharkinta rakentuu erityisesti sopimuksen sisällön, osapuolten taloudellisen ja tiedollisen aseman sekä riidan taloudellisen arvon ja välimiesmenettelyn kustannusten arviointiin. Työntekijän heikomman suojalla tai osapuolen aseman rinnastettavuudella työntekijään on myös merkitystä. Keskeisintä kohtuullisuusharkinnassa on oikeuskäytännön perusteella työ-, johtaja- ja franchising-sopimuksissa osapuolten taloudellisen aseman arvioiminen suhteessa välimiesmenettelyn kustannuksiin ja kustannusten yhteys oikeuksiin pääsyyn. Välityslauseke voi olla kohtuuton työsopimuksessa erityisesti, jos työntekijää ei ole tarpeeksi informoitu välityslausekkeesta siitä neuvoteltaessa, eikä hänellä ole ollut käytössään asiantuntija-apua. Ylemmän toimihenkilön katsotaan olevan yleensä asiantuntevampi kuin tavallisen työntekijän ja välityslauseke on harvemmin kohtuuton ylemmän toimihenkilön työsopimuksessa. Johtaja- ja franchising-sopimuksissa kohtuuttomuus on poikkeuksellista. Taloudellisen aseman lisäksi merkitystä on sillä, onko franchising-ottaja tai toimitusjohtaja taikka vastaavassa vastuuasemassa oleva voinut tutustua välityslausekkeeseen ja onko se yksipuolinen tai epätyypillinen sisällöltään.