Luottolaitoksen compliance-ohjelman merkitys rangaistusvastuun kannalta
Aittokallio, Emil (2022)
Aittokallio, Emil
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366688
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366688
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan luottolaitoksen rahanpesun vastaisen compliance-ohjelman merkitystä rangaistusvastuun syntymisen kannalta. Luottolaitoksilla on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) säädetty velvollisuus järjestää sisäiset valvontajärjestelmät, joista yksi osa on niin sanottu compliance-toiminto. Compliance-toiminnon tehtävänä on huolehtia siitä, että yritys toimii lakien, viranomaisten määräysten ja ohjeiden, yrityksen sisäisten ohjeiden ja muiden vaatimusten mukaisesti. Yksi merkittävä riskienhallinnan osa-alue luottolaitostoiminnassa on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) mukainen velvollisuus estää rahanpesu. Tämän velvollisuuden toteutusta varten luottolaitosten tulee järjestää rahanpesun estämiseen vaadittavat compliance-rakenteet.
Tutkielman tutkimusmenetelmä on lainoppi. Lainopillisen menetelmän ja oikeustieteellisen lähdeaineiston apuna tutkielmassa käytetään myös oikeustieteen ulkopuolista tutkimustietoa. Tutkielmassa havaitaan, että luottolaitoksen compliance-ohjelmalla voi olla merkitystä luottolaitoksen rangaistusvastuuta alentavana tekijänä. Selkeästi laaditulla compliance-ohjelmalla voi olla myös merkitystä sen kannalta tuleeko oikeushenkilön toiminnassa tapahtuneen rikoksen osalta kyseeseen tekijävastuu vai oikeushenkilön rangaistusvastuu. Lopuksi havaitaan, että huolellisestikaan laaditulla compliance-ohjelmalla ei ole merkitystä rangaistusvastuun kannalta, jos yrityksen yrityskulttuuri ei tue compliance-ohjelman toteutumista käytännössä.
Tutkielman tutkimusmenetelmä on lainoppi. Lainopillisen menetelmän ja oikeustieteellisen lähdeaineiston apuna tutkielmassa käytetään myös oikeustieteen ulkopuolista tutkimustietoa. Tutkielmassa havaitaan, että luottolaitoksen compliance-ohjelmalla voi olla merkitystä luottolaitoksen rangaistusvastuuta alentavana tekijänä. Selkeästi laaditulla compliance-ohjelmalla voi olla myös merkitystä sen kannalta tuleeko oikeushenkilön toiminnassa tapahtuneen rikoksen osalta kyseeseen tekijävastuu vai oikeushenkilön rangaistusvastuu. Lopuksi havaitaan, että huolellisestikaan laaditulla compliance-ohjelmalla ei ole merkitystä rangaistusvastuun kannalta, jos yrityksen yrityskulttuuri ei tue compliance-ohjelman toteutumista käytännössä.