Urakoitsijan vahingonkorvausvaatimus tilaajan aiheuttaman työn tuottavuuden laskun perusteella

Abstract

Rakennusalalla tuottavuudella tarkoitetaan usein rakennustyön tuottavuutta eli sitä, kuinka paljon saadaan rakennetuksi käytetyllä työpanoksella. Työn tuottavuuden kasvu merkitsee sitä, että työpanoksen määrään suhteutettuna tuotos lisääntyy tai tuotos saavutetaan pienemmällä työpanoksella. Vastaavasti tuottavuuden lasku tarkoittaa, ettei tuotosta saavuteta normaalilla työpanoksella tai tuotoksen saavuttamista varten joudutaan kasvattamaan työpanosta. Mitattavana työpanoksena voidaan pitää henkilömäärää, työtunteja tai työvoimakustannuksia. Mitattavana tuotoksena voidaan puolestaan pitää esimerkiksi rakennusmetrejä, valetun betonin kuutioita tai asennusten kappalemääriä. Urakoitsijan työn tuottavuuteen voi vaikuttaa moni tekijä. Nämä tekijät on tapahtumia tai olosuhteen muutoksia, joita kutsutaan kollektiivisesti häiriöiksi, jos ne vaikuttavat negatiivisesti urakoitsijan työn tuottavuuteen. Työn tuottavuuden laskuun vaikuttavat tekijät voidaan kategorisoida joko korvauskelpoisiin tai korvauskelvottomiin häiriöihin. Tutkimus paneutuu erityisesti tilanteisiin, joissa urakoitsijan työn tuottavuuden häiriö voisi täyttää korvauskelpoisuuden tilaajan sopimusrikkomuksen perusteella. Tutkimus käsitteleekin tilaajan vastuuta urakoitsijan työn tuottavuuden laskusta sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden että rakennusurakan yleisten sopimusehtojen perusteella. Tutkimuksessa avataan tilaajan vastuun edellytyksiä ja sitä, kuinka urakoitsijan vahingonkorvausvaatimuksen tulee rakentua työn tuottavuuden laskuun perustuvan korvauskanteen menestymiseksi. Erityisinä haasteina urakoitsijan vahingonkorvausvaatimuksen kannalta ovat työn tuottavuuden laskun toteennäyttäminen sekä tästä aiheutuneen vahingon luotettava määrällinen arviointi. Vastauksena näihin haasteisiin, tutkimuksessa pyritään löytämään tällaista vahingonkorvauskannetta käsittelevää tuomioistuinta tyydyttävä tapa työn tuottavuuden laskun toteamiseksi. Yhtenä mahdollisena menetelmänä esitetään maailmalla laajasti hyväksytty measured mile -analyysi.