Olen kiitollinen – kun huomaan tulleeni sellaiseksi ihmiseksi kuin 12- vuotiaana toivoinkin. Tutkimus rovaniemeläisten 6.-luokkalaisten elämänodotuksista ja niiden toteutumisesta.

Abstract

Tässä Pro gradu-tutkielmassa tarkastelen rovaniemeläisten 6.-luokkalaisten elämänodotuksia 1980-luvulla sekä odotusten toteutumista myöhemmässä elämänkulussa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja siinä on narratiivinen, autobiografinen tutkimusote. Narratiivinen aineisto koostuu viidestätoista vuonna 1988 kerätystä 6.-luokkalaisen ainekirjoituksesta, sekä neljästä vuonna 2019 kerätystä elämänkertomuksesta. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt temaattista narratiivien analyysiä. Elämänodotukset jakautuivat kahdeksan pääteeman ympärille; perhe ja koti, vapaa-aika, opiskelu, työ, asuinpaikka, hyvinvointi, maailma ja luonto sekä vanhuus. Toteutuneet odotukset jakautuivat samoihin kahdeksaan pääteemaan. Tutkin lisäksi sosiaalisten suhteiden merkitystä 6.-luokkalaisten elämänodotusten asettamisessa sekä tutkittavien elämänkulussa ja valinnoissa. Tutkimus osoitti, että elämänodotukset olivat toteutuneet suurelta osin henkilöiden elämänkulussa. Odotusten voidaan myös katsoa heijastavan oman ikäluokan kehitystehtäviä. Muun muassa nuoruuden yhtä tärkeintä kehitystehtävää, sopivan opiskelu- ja työpaikan löytymistä pohdittiin jokaisessa aineessa. Aineisto osoitti, että odotusten sisältöä tärkeämpänä voidaan pitää nuoren positiivisen minäkuvan rakentumista. Tämä auttoi tarvittaessa muuttamaan omia tavoitteita niin, että ne palvelivat paremmin omaa persoonallisuutta. Aineisto osoitti, että läheiset sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisiä lasten ja nuorten minäkäsityksen, identiteetin sekä maailmankuvan rakentumisessa.