Paperin äärellä. Katsaus käsintehdyn piirroskuvan traditioon, kulttuuriseen paikkaan ja ilmaisullisiin erityispiirteisiin.
Rosala, Ilkka (2022-12-15)
Rosala, Ilkka
Lapin yliopisto
15.12.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122072973
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122072973
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee käsintehtyä piirroskuvaa, sen kulttuurista roolia sekä ilmaisullisia erityispiirteitä. Tutkielman johtava ajatus on pyrkiä löytämään perusteluja sille, miksi kuvantekijä valitsee digitalisoituneella 2020-luvulla tekotavakseen kynän tai siveltimen paperin äärellä. Sijoitun kuvantekijänä ja tutkijana laajasti ottaen käyttökuvan piiriin, joten ajatteluani ohjaa tarve pyrkiä hyödyntämään kuvailmaisua jollain tavalla suhteessa kulttuuriin.
Tutkielma lähestyy kuvantekemistä kokemuslähtöisesti, jättäen kontekstin mahdollisuuden asteelle. Käsintehdyn piirroskuvan tarkastelu tekijälähtöisyyden ja muodon käsittelyn kautta asettaa kuvatyypin taide- ja käyttökuvan välimaastoon. Tutkielman tarkastelutapaa perustelevat kaikkeen kuvantekemiseen kuuluva suunnitteluprosessin alkuvaihe, piirroskuvan traditio sekä pragmatistinen estetiikka. Tämän lisäksi visuaalisen kulttuurin tutkimus, semiotiikka ja laajasti ottaen postmoderni näkökulma tukevat erilaisten käytäntöjen piirissä tehtyjen kuvien tai kuvahybridien keskinäistä tarkastelua.
Tutkielman menetelmä on teorialähtöinen kirjallisuuskatsaus, jota laajentaa taiteellinen osio. Kirjallisuuden kautta saadun tiedon rinnalla kulkee kuvantekijän näkökulma ja kuvaesimerkit. Tutkielman teoriataustana toimii käsintehdyn piirroskuvan kulttuurinen traditio, taidehistorian ja estetiikan teorioiden tarkastelu kuvailmaisuun liittyen, sekä viestinnän näkökulmasta esteettisyyden ja poeettisuuden rooli kuvassa. Tutkielman rajaus keskittyy kuvan laatupiirteisiin ja muodon käsittelyyn.
Tutkielmassa käsiteltäviä aiheita ovat kuvantekijäyksilöön vaikuttavat kulttuuriset, psykologiset, ruumiilliset ja kokemukselliset seikat, sekä kuvakulttuurista nousevat käsitykset liittyen kuvailmaisun ominaisuuksiin, käyttö- tai massakuvan rooliin, viestin esteettisyyteen sekä tekijälähtöiseen taiteelliseen työhön. Tutkielmaa tukevat huomiot taidehistorioitsijoilta, filosofeilta ja eri alueiden kuvantekijöiltä.
Tutkielmassa esitän kirjallisuuden ja taiteellisen työn kautta perustelemani käsintehdyn piirroskuvan ilmaisulliset vahvuudet suhteessa kulttuuriin. Vahvuudet liittyvät kuvatyypin keskeneräiseen, avoimeen ja ehdottavaan luonteeseen, harjoituksenomaiseen ideointiin ja visiointiin kehkeytyvässä kuvantekoprosessissa, kuvantekijäyksilöstä ja ruumiillisuudesta nouseviin vahvuuksiin, sekä kokonaisuudessaan esteettisen arvon tuottamiseen. Tutkielman lähestymistapaa kuvaa pragmatistisen estetiikan edustajan Richard Shustermanin tapaan meliorismi eli vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen kehittäminen.
Tutkielma lähestyy kuvantekemistä kokemuslähtöisesti, jättäen kontekstin mahdollisuuden asteelle. Käsintehdyn piirroskuvan tarkastelu tekijälähtöisyyden ja muodon käsittelyn kautta asettaa kuvatyypin taide- ja käyttökuvan välimaastoon. Tutkielman tarkastelutapaa perustelevat kaikkeen kuvantekemiseen kuuluva suunnitteluprosessin alkuvaihe, piirroskuvan traditio sekä pragmatistinen estetiikka. Tämän lisäksi visuaalisen kulttuurin tutkimus, semiotiikka ja laajasti ottaen postmoderni näkökulma tukevat erilaisten käytäntöjen piirissä tehtyjen kuvien tai kuvahybridien keskinäistä tarkastelua.
Tutkielman menetelmä on teorialähtöinen kirjallisuuskatsaus, jota laajentaa taiteellinen osio. Kirjallisuuden kautta saadun tiedon rinnalla kulkee kuvantekijän näkökulma ja kuvaesimerkit. Tutkielman teoriataustana toimii käsintehdyn piirroskuvan kulttuurinen traditio, taidehistorian ja estetiikan teorioiden tarkastelu kuvailmaisuun liittyen, sekä viestinnän näkökulmasta esteettisyyden ja poeettisuuden rooli kuvassa. Tutkielman rajaus keskittyy kuvan laatupiirteisiin ja muodon käsittelyyn.
Tutkielmassa käsiteltäviä aiheita ovat kuvantekijäyksilöön vaikuttavat kulttuuriset, psykologiset, ruumiilliset ja kokemukselliset seikat, sekä kuvakulttuurista nousevat käsitykset liittyen kuvailmaisun ominaisuuksiin, käyttö- tai massakuvan rooliin, viestin esteettisyyteen sekä tekijälähtöiseen taiteelliseen työhön. Tutkielmaa tukevat huomiot taidehistorioitsijoilta, filosofeilta ja eri alueiden kuvantekijöiltä.
Tutkielmassa esitän kirjallisuuden ja taiteellisen työn kautta perustelemani käsintehdyn piirroskuvan ilmaisulliset vahvuudet suhteessa kulttuuriin. Vahvuudet liittyvät kuvatyypin keskeneräiseen, avoimeen ja ehdottavaan luonteeseen, harjoituksenomaiseen ideointiin ja visiointiin kehkeytyvässä kuvantekoprosessissa, kuvantekijäyksilöstä ja ruumiillisuudesta nouseviin vahvuuksiin, sekä kokonaisuudessaan esteettisen arvon tuottamiseen. Tutkielman lähestymistapaa kuvaa pragmatistisen estetiikan edustajan Richard Shustermanin tapaan meliorismi eli vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen kehittäminen.