Tilintarkastajan, kirjanpitäjän ja tosiasiallisen toimijan vastuu veropetosrikoksissa
Aalto, Aliisa (2022)
Aalto, Aliisa
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122974045
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122974045
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on selvittää, missä olosuhteissa muu taho, kuin yhtiön johtoon kuuluva henkilö voidaan tuomita tekijänä yhtiön toiminnassa tapahtuneesta veropetosrikoksesta. Kysymystä tarkastellaan erityisesti tilintarkastajan, kirjanpitäjän sekä bulvaani tilanteissa tosiasiallisen toimijan näkökulmasta. Tutkimuksen on tarkoitus vastata siihen, voidaanko tilintarkastaja, kirjanpitäjä tai tosiasiallinen toimija tuomita yhtiön toiminnassa tehdystä veropetosrikoksesta, jos heillä ei ole virallista vastuuasemaa yhtiössä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, voidaanko tilintarkastaja, kirjanpitäjä tai tosiasiallinen toimija tuomita sanotussa tilanteessa tekijänä vai onko kyse varsinaisesta osallisuudesta. Tutkimuksessa perehdytään lisäksi ammattimaisen avustajan käsitteeseen ja selvitetään, minkälaisesta ilmiöstä on kyse. Ammattimaisella avustajalla voi olla merkittävä vaikutus veropetosrikoksen teke-miseen ja sen onnistumiseen.
Tutkimus keskittyy verorikoksiin ja niiden tekijäpiirin kartoittamiseen. Tutkimuksessa käytetään rikoslainopillista tutkimusmetodia. Tutkimus on siten oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Keskeinen lähdeaineisto muodostuu kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta, lain esitöistä sekä korkeimman oikeuden päätöksistä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kansainvälistä aineistoa soveltuvin osin.
Rikoslaissa veropetosta koskeva säännös on kirjoitettu avoimella tekijätunnusmerkillä "joka". Tekijätunnusmerkki ei siten rajaa vastuusubjektia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tekijävastuu edellyttää mahdollisuutta vaikuttaa viranomaisille annettuihin tietoihin ja tosiasiallista vaikuttamista niihin. Oikeustieteessä tekijävastuun ja avunannon välinen rajanveto on usein sidottu rikoksen täytäntöönpanotoimen tekemiseen. Tuoreemmissa tutkimuksissa on luotu myös täytäntöönpanotoimeen nähden toissijaisia niin sanottuja varaventtiilejä, joilla avunannoksi katsottava toiminta voi poikkeuksellisesti täyttää tekijävastuun edellytykset. Tutkimuksen perusteella tekijävastuun kohdentaminen yhtiön toiminnassa tapahtuneesta veropetosrikoksesta näyttäisi olevan vain poikkeuksellisesti mahdollista tilintarkastajan ja kirjanpitäjän osalta. Tosiasiallinen toimija on useammin mahdollista tuomita tekijänä.
Tutkimus keskittyy verorikoksiin ja niiden tekijäpiirin kartoittamiseen. Tutkimuksessa käytetään rikoslainopillista tutkimusmetodia. Tutkimus on siten oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Keskeinen lähdeaineisto muodostuu kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta, lain esitöistä sekä korkeimman oikeuden päätöksistä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kansainvälistä aineistoa soveltuvin osin.
Rikoslaissa veropetosta koskeva säännös on kirjoitettu avoimella tekijätunnusmerkillä "joka". Tekijätunnusmerkki ei siten rajaa vastuusubjektia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tekijävastuu edellyttää mahdollisuutta vaikuttaa viranomaisille annettuihin tietoihin ja tosiasiallista vaikuttamista niihin. Oikeustieteessä tekijävastuun ja avunannon välinen rajanveto on usein sidottu rikoksen täytäntöönpanotoimen tekemiseen. Tuoreemmissa tutkimuksissa on luotu myös täytäntöönpanotoimeen nähden toissijaisia niin sanottuja varaventtiilejä, joilla avunannoksi katsottava toiminta voi poikkeuksellisesti täyttää tekijävastuun edellytykset. Tutkimuksen perusteella tekijävastuun kohdentaminen yhtiön toiminnassa tapahtuneesta veropetosrikoksesta näyttäisi olevan vain poikkeuksellisesti mahdollista tilintarkastajan ja kirjanpitäjän osalta. Tosiasiallinen toimija on useammin mahdollista tuomita tekijänä.