Lesken jäämistöoikeudellinen asema tilanteessa, jossa puolison kuollessa on avioero vireillä

Abstract

Lesken jäämistöoikeudellinen asema on vuosien saatossa kehittynyt siihen pisteeseen, että nykyinen perintökaaremme antaa leskelle sekä perintöoikeuden että esineellisen suojajärjestelmän. Leski on myös yhä useammassa tapauksessa kuolinpesän osakas. Lesken asemaan vaikuttaa myös merkittävästi aviovarallisuusjärjestelmä ja sieltä erityisesti lesken tasinkoprivilegi. Vireilläoleva avioeroasia vaikuttaa lesken perintöoikeuteen ja sitä kautta myös suojajärjestelmiin siten, että leskelle ei suoda tällaisessa tilanteessa pääsääntöisesti mitään näitä oikeuksia. Avioeroasian käsittelytilanne ja mahdollisesti toimitetun avioero-osituksen tilanne vaikuttaa kuitenkin merkittävästi lesken aseman määräytymiseen. Merkitystä on myös annettava perintökaaren 3:7.1:n erityisille asianhaaroille, joiden nojalla puolisolle voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa antaa sekä perintöoikeus että oikeus suojajärjestelmiin. Erityiseksi asianhaaraksi voidaan katsoa puolisoiden sosiaalinen ja henkinen yhteenkuuluvuus, joka voi ilmetä esimerkiksi siten, että puolisot eivät ole muuttaneet erilleen, eivätkä aiokaan muuttaa.

Lesken aseman määräytymisen kannalta olennaista on se, valitaanko puolison kuoleman jälkeen ositusperusteeksi avioero vai puolison kuolema. Ositusperusteeksi valikoidaan lähtökohtaisesti tällöin puolison kuolema. Kuitenkin, jos avioero-ositus on jo ehditty aloittamaan, voi tilanne muuttua. Tällöin on otettava huomioon erityiset asianhaarat, eli erityisesti puolisoiden välinen sosiaalinen ja henkinen yhteenkuuluvuus.