Asianajosalaisuus liikejuridiikan toimeksiannoissa
Eskandari, Sanan (2023)
Eskandari, Sanan
2023
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042338229
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042338229
Tiivistelmä
Asianajajan ja päämiehen välinen suhde perustuu luottamukseen ja luottamuksellisten tietojen salassa pitämiseen. Asianajosalaisuuden on katsottu olevan päämiehen perusoikeus, jonka turvaamisesta asianajajan on pidettävä huolta. Asianajosalaisuus on yhteydessä Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin 6 artiklaan ja yksityis- ja perhe-elämän suojaan liittyvään 8 artiklaan.
Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2019 DAC6-direktiivin, jossa velvoitetaan jäsenvaltiota keräämään tietoja rajat ylittävistä järjestelyistä ja antamaan nämä tiedot muille jäsenvaltioille, mukaan lukien tietyissä tilanteissa Euroopan komissiolle. Direktiivissä velvoitetaan muun muassa palvelun tarjoajia raportoimaan rajat ylittävistä järjestelyistä, jotka täyttävät direktiivissä esitettyjä tunnusmerkkejä. Direktiivissä säädettiin kuitenkin poikkeus koskien raportointivelvollisuutta. Raportointivelvollisuudesta voidaan vapautua, jos raportointi loukkaa jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä ammattisalassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Direktiivissä säädetyn poikkeuksen piiriin katsotaan kuuluvan muun muassa asianajajat. Raportointivelvollisuutta käsiteltiin Euroopan unionin tuomioistuimen suuren jaoston toimesta tuoreessa ratkaisussa, jonka voidaan katsoa olevan varsin merkittävä ratkaisu yleisesti asianajajan salassapitovelvollisuutta ajatellen.
Tutkielmassa tutkitaan mitä asianajajan salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan ja mitä velvollisuuksia tämä asettaa asianajajalle. Aihealuetta lähestytään tutkimalla relevanttia lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja muita aihealueeseen liittyvää kansainvälistä lähdeaineistoa. Lisäksi tutkielmassa syvennytään vuonna 2019 annetun DAC6-direktiivin sisältöön ja sen suhdetta asianajajan salassapitovelvollisuuteen.
Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2019 DAC6-direktiivin, jossa velvoitetaan jäsenvaltiota keräämään tietoja rajat ylittävistä järjestelyistä ja antamaan nämä tiedot muille jäsenvaltioille, mukaan lukien tietyissä tilanteissa Euroopan komissiolle. Direktiivissä velvoitetaan muun muassa palvelun tarjoajia raportoimaan rajat ylittävistä järjestelyistä, jotka täyttävät direktiivissä esitettyjä tunnusmerkkejä. Direktiivissä säädettiin kuitenkin poikkeus koskien raportointivelvollisuutta. Raportointivelvollisuudesta voidaan vapautua, jos raportointi loukkaa jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä ammattisalassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Direktiivissä säädetyn poikkeuksen piiriin katsotaan kuuluvan muun muassa asianajajat. Raportointivelvollisuutta käsiteltiin Euroopan unionin tuomioistuimen suuren jaoston toimesta tuoreessa ratkaisussa, jonka voidaan katsoa olevan varsin merkittävä ratkaisu yleisesti asianajajan salassapitovelvollisuutta ajatellen.
Tutkielmassa tutkitaan mitä asianajajan salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan ja mitä velvollisuuksia tämä asettaa asianajajalle. Aihealuetta lähestytään tutkimalla relevanttia lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja muita aihealueeseen liittyvää kansainvälistä lähdeaineistoa. Lisäksi tutkielmassa syvennytään vuonna 2019 annetun DAC6-direktiivin sisältöön ja sen suhdetta asianajajan salassapitovelvollisuuteen.