Editiovelvollisuus ja oikeus kieltäytyä todistamasta liikesalaisuudesta riita-asian oikeudenkäynnissä

Abstract

Oikeudenkäymiskaaren 17:40.1:n mukaisen editiovelvollisuuden mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä. Editiovelvollisuuden yleisiä edellytyksiä ovat todisteen merkitys näyttönä ja todisteen hallinta. Lisäksi editiovelvollisuuden nojalla esitettäväksi vaadittu todiste on yksilöitävä. Editiovelvollisuuden edellytysten täyttyessä asianomainen henkilö on velvollinen toimittamaan kyseisen todisteen tuomioistuimelle. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistamiskielloista, jotka todistuskeinoneutraalisuuden periaatteen johdosta estävät säännöksissä tarkoitetun todistelun hankkimisen ja esittämisen myös muilla todistuskeinoilla. OK 17:19:n mukaan liikesalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten editiovelvollisuudelle asetettuja edellytyksiä on tulkittava, jotta tuomioistuin voi velvoittaa henkilön esittämään asiakirjan tuomioistuimessa todisteena sekä missä tilanteissa henkilöllä on oikeus kieltäytyä esittämästä asiakirjaa liikesalaisuuksien suojaan vedoten. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kansallista editiosääntelyä ja sen kehitystarpeita de lege ferenda Yhdysvalloissa käytössä olevan discovery-menettelyn valossa. Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Tutkielmaa rikastavia menetelmiä ovat lisäksi oikeusvertailu ja de lege ferenda.