SGEI-tuki vai julkinen hankinta? : tutkielma SGEI-tuen ja julkisen hankinnan välisestä rajanvedosta
Huhtakangas, Joona (2023)
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638943
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638943
Tiivistelmä
Tutkielmassa on tarkasteltu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettävien tukien eli SGEI-tukien suhdetta julkisiin hankintoihin. Tutkimus pyrkii vastaamaan hypoteesiin siitä, että julkinen hankinta ja SGEI-tuki ovat oikeudellisina instrumentteina vaarassa sekoittua keskenään. Julkiset hankinnat ja SGEI-tuet sisältävät keskenään tiettyjä toimijoita, toimintaa ja menettelyitä koskevia yhtäläisyyksiä. Molemmissa on kysymys julkisen sektorin toiminnasta markkinoilla, johon liittyy palvelun hankintaan liittyvää sääntelyä.
Tutkielma on oikeustieteellinen lainopillinen tutkimus. Sen tutkittavaa aineistoa ovat Euroopan unionin primaari- ja sekundaarioikeus, Euroopan komission tiedonannot ja suuntaviivat, kansallinen lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat sekä Euroopan unionin että kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö siltä osin, kun ne koskevat tutkimuskohdetta.
Tutkielmassa kuvataan Euroopan unionin valtiontukisääntely ja sen tavoitteet pääpiirteissään. Tämän jälkeen tutkielmassa tutkitaan, mitä SGEI-palvelulla tarkoitetaan ja millaisin edellytyksin voidaan antaa SGEI-tukia. Seuraavaksi tutkielmassa luodaan katsaus julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön ja sen tavoitteisiin sekä tutkitaan tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä ja menettelyitä koskien hankintalainsäädäntöä. Lopuksi tutkitaan SGEI-tukien ja julkisten hankintojen välisiä rajapintoja.
Tutkimuksen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta määrittää, mikä on SGEI-palvelu. SGEI-palvelulle ei ole tarkkarajaista legaalimääritelmää Euroopan unionin oikeudessa. SGEI-tuki, eli suomalaisessa kontekstissa palveluvelvoitemenettely, sisältää huomattavaa samankaltaisuutta markkinakartoituksen, palveluntuottajan valinnan sekä asiakirjojen osalta suhteessa julkisiin hankintoihin. Hankintalainsäädännön ja valtiontukisääntelyllisen SGEI-tuen keskinäinen oikeustila havaittiin jossain määrin epäselväksi.
Tutkielma on oikeustieteellinen lainopillinen tutkimus. Sen tutkittavaa aineistoa ovat Euroopan unionin primaari- ja sekundaarioikeus, Euroopan komission tiedonannot ja suuntaviivat, kansallinen lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat sekä Euroopan unionin että kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö siltä osin, kun ne koskevat tutkimuskohdetta.
Tutkielmassa kuvataan Euroopan unionin valtiontukisääntely ja sen tavoitteet pääpiirteissään. Tämän jälkeen tutkielmassa tutkitaan, mitä SGEI-palvelulla tarkoitetaan ja millaisin edellytyksin voidaan antaa SGEI-tukia. Seuraavaksi tutkielmassa luodaan katsaus julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön ja sen tavoitteisiin sekä tutkitaan tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä ja menettelyitä koskien hankintalainsäädäntöä. Lopuksi tutkitaan SGEI-tukien ja julkisten hankintojen välisiä rajapintoja.
Tutkimuksen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta määrittää, mikä on SGEI-palvelu. SGEI-palvelulle ei ole tarkkarajaista legaalimääritelmää Euroopan unionin oikeudessa. SGEI-tuki, eli suomalaisessa kontekstissa palveluvelvoitemenettely, sisältää huomattavaa samankaltaisuutta markkinakartoituksen, palveluntuottajan valinnan sekä asiakirjojen osalta suhteessa julkisiin hankintoihin. Hankintalainsäädännön ja valtiontukisääntelyllisen SGEI-tuen keskinäinen oikeustila havaittiin jossain määrin epäselväksi.