Työhyvinvointi opettajien kuvaamana : narratiivinen tutkimus opettajien työhyvinvointiin kuuluvista tekijöistä
Kekskinarkaus, Sanna (2023)
Kekskinarkaus, Sanna
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042739121
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042739121
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajien työhyvinvointiin liittyviä voimavara- ja kuormitustekijöitä. Tutkimukseni tavoitteena oli ymmärtää opettajien työhyvinvointia ilmiönä sekä lisätä ymmärrystä siitä, millaisia asioita opettajien työhyvinvointiin kuuluu ja millaisista tekijöistä se koostuu. Kiinnostuksen kohteenani oli se, miten työpaikkaa ja työyhteisöä voitaisiin kehittää niin, että se tukisi opettajien työhyvinvointia.
Tutkimusaineiston (N=19) keräsin eläytymismenetelmällä marras-tammikuussa 2022–2023. Keräsin aineiston sähköisellä Google Forms -lomakkeella yhdestä pohjoissuomalaisesta peruskoulusta (n=3) sekä Facebookin kautta ympäri Suomea työskenteleviltä opettajilta (n=16). Analysoin aineiston narratiivisen tutkimuksen analyysin keinoin hyödyntäen sekä narratiivien analyysia että narratiivista analyysia. Aineiston analyysissa hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka avulla muodostin kuvauskategorioita, sekä tyypittelyä, jonka avulla muodostin laajat tyyppitarinat hyvästä ja huonosta työviikosta.
Tulosten mukaan opettajien työhyvinvointi koostuu fyysisistä ja psykososiaalisista voimavara- ja kuormitustekijöistä, jotka voidaan luokitella työympäristöön, resursseihin, oppilaisiin, työyhteisöön ja työn hallinnan tunteeseen liittyviin kategorioihin. Tutkimuksen perusteella voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi hyväksyvä työilmapiiri, oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä johtaja, omien taitojen hyödyntäminen töissä, kiireettömyys ja riittävät henkilöresurssit. Sen sijaan kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi suuri työmäärä, opetuksen ulkopuoliset työtehtävät kuten erilaiset projektit, työyhteisön negatiivinen ja toisia auttamaton työilmapiiri, oppilaiden häiriökäyttäytyminen, kirjojen ja digivälineiden puutteet sekä koulun tilojen ahtaus ja sisäilmaongelmat. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että työn hallinnan tunteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat vahvasti opettajien työhyvinvointiin niin voimavarana kuin kuormittavanakin tekijänä.
Tutkimuksessa korostuivat psykososiaaliset tekijät työhyvinvoinnin kannalta sekä fyysisistä tekijöistä merkittävimpänä henkilöresurssi eli erityisopettajan tai ohjaajan resurssi. Opettajien työhyvinvointia kehitettäessä olisi syytä kiinnittää huomiota olemassa oleviin resursseihin (kuten kirjat ja henkilöstöresurssit), mutta panostaa myös työyhteisön ja työilmapiirin kehittämiseen.
Tutkimusaineiston (N=19) keräsin eläytymismenetelmällä marras-tammikuussa 2022–2023. Keräsin aineiston sähköisellä Google Forms -lomakkeella yhdestä pohjoissuomalaisesta peruskoulusta (n=3) sekä Facebookin kautta ympäri Suomea työskenteleviltä opettajilta (n=16). Analysoin aineiston narratiivisen tutkimuksen analyysin keinoin hyödyntäen sekä narratiivien analyysia että narratiivista analyysia. Aineiston analyysissa hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka avulla muodostin kuvauskategorioita, sekä tyypittelyä, jonka avulla muodostin laajat tyyppitarinat hyvästä ja huonosta työviikosta.
Tulosten mukaan opettajien työhyvinvointi koostuu fyysisistä ja psykososiaalisista voimavara- ja kuormitustekijöistä, jotka voidaan luokitella työympäristöön, resursseihin, oppilaisiin, työyhteisöön ja työn hallinnan tunteeseen liittyviin kategorioihin. Tutkimuksen perusteella voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi hyväksyvä työilmapiiri, oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä johtaja, omien taitojen hyödyntäminen töissä, kiireettömyys ja riittävät henkilöresurssit. Sen sijaan kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi suuri työmäärä, opetuksen ulkopuoliset työtehtävät kuten erilaiset projektit, työyhteisön negatiivinen ja toisia auttamaton työilmapiiri, oppilaiden häiriökäyttäytyminen, kirjojen ja digivälineiden puutteet sekä koulun tilojen ahtaus ja sisäilmaongelmat. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että työn hallinnan tunteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat vahvasti opettajien työhyvinvointiin niin voimavarana kuin kuormittavanakin tekijänä.
Tutkimuksessa korostuivat psykososiaaliset tekijät työhyvinvoinnin kannalta sekä fyysisistä tekijöistä merkittävimpänä henkilöresurssi eli erityisopettajan tai ohjaajan resurssi. Opettajien työhyvinvointia kehitettäessä olisi syytä kiinnittää huomiota olemassa oleviin resursseihin (kuten kirjat ja henkilöstöresurssit), mutta panostaa myös työyhteisön ja työilmapiirin kehittämiseen.