Onko sosiaalityöntekijän iällä väliä? : naissosiaalityöntekijöiden kokemuksia iän merkityksestä asiakas- ja yhteistyösuhteissa
Kokko, Kitta (2023-02)
Kokko, Kitta
Lapin yliopisto
02 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050741628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050741628
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsiteltiin naissosiaalityöntekijöiden kokemuksia iän merkityksistä ja ageismista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityssisältöjä sosiaalityöntekijän ikä ja sukupuoli saa yhteistyössä asiakkaiden tai eri toimijoiden kanssa. Ikää tarkasteltiin iän merkityssisältöjen, ageismin ilmiasujen ja ageismille tyypillisten tilanteiden kautta. Tutkimus paikantui tarkastelemaan iän kysymyksiä naisnäkökulmasta omakohtaisten kokemusten, naisenemmistöisen alan ja viimeaikaisten yhteiskunnallisten keskustelujen vuoksi. Sosiaalityön tutkimus tarvitsi myös lisää tietoa kyseisestä ilmiöstä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena feminististä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta hyödyntäen. Teoreettinen viitekehys rakentui iän ja ageismin sekä sukupuolen käsitteistöstä. Tutkimusaineisto koostui kahdestatoista, 25–45-vuotiaiden naissosiaalityöntekijöiden tekemistä kirjoitelmista. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja kvantifiointia.
Sosiaalityöntekijöiden kirjoituksissa ikä sai erilaisia merkityksiä asiakas- ja yhteistyösuhteissa konteksti- ja kohdesidonnaisesti. Ikä merkityksellistyi eri ikien ja kontekstien, sukupuolen ja osaamisen kautta. Puolestaan osa sosiaalityöntekijöistä ei kokenut iällä olevan väliä eri ihmisten kohtaamiseen. Jokaisen henkilökohtainen tulkinta vaikuttaa siihen, miten he kokevat ikään liittyvät tilanteet. Tutkimustulokset osoittivat, että sosiaalityöntekijät ovat kokeneet ageismia nuoren ikänsä tai ulkonäkönsä vuoksi. Ageismi sai erilaisia ilmiasuja, kuten kyseenalaistavia ja sukupuolittuneita muotoja, joita tutkimuksessa eriteltiin vähättelyn ja mitätöinnin keinoiksi, hienomotorisiksi ageismin keinoiksi ja sukupuolittuneihin haukkumasanoihin sekä äitiyden kautta kyseenalaistamiseen. Ageismi paikantui tilanteisiin, joissa on ollut läsnä iän, sukupuolen tai ammatin puolesta valta-asetelma osapuolten välillä. Ageismia ilmeni sekä asiakassuhteissa että yhteistyösuhteissa – useimmiten asiakkaiden taholta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena feminististä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta hyödyntäen. Teoreettinen viitekehys rakentui iän ja ageismin sekä sukupuolen käsitteistöstä. Tutkimusaineisto koostui kahdestatoista, 25–45-vuotiaiden naissosiaalityöntekijöiden tekemistä kirjoitelmista. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja kvantifiointia.
Sosiaalityöntekijöiden kirjoituksissa ikä sai erilaisia merkityksiä asiakas- ja yhteistyösuhteissa konteksti- ja kohdesidonnaisesti. Ikä merkityksellistyi eri ikien ja kontekstien, sukupuolen ja osaamisen kautta. Puolestaan osa sosiaalityöntekijöistä ei kokenut iällä olevan väliä eri ihmisten kohtaamiseen. Jokaisen henkilökohtainen tulkinta vaikuttaa siihen, miten he kokevat ikään liittyvät tilanteet. Tutkimustulokset osoittivat, että sosiaalityöntekijät ovat kokeneet ageismia nuoren ikänsä tai ulkonäkönsä vuoksi. Ageismi sai erilaisia ilmiasuja, kuten kyseenalaistavia ja sukupuolittuneita muotoja, joita tutkimuksessa eriteltiin vähättelyn ja mitätöinnin keinoiksi, hienomotorisiksi ageismin keinoiksi ja sukupuolittuneihin haukkumasanoihin sekä äitiyden kautta kyseenalaistamiseen. Ageismi paikantui tilanteisiin, joissa on ollut läsnä iän, sukupuolen tai ammatin puolesta valta-asetelma osapuolten välillä. Ageismia ilmeni sekä asiakassuhteissa että yhteistyösuhteissa – useimmiten asiakkaiden taholta.