Hiilivoiman käytöstä luopuminen ympäristöperusoikeussäännöksen ja elinkeinovapauden kontekstissa

Abstract

Suomessa on päätetty luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa kokonaan. Soveltuva laki tuli voimaan vuonna 2018 ja siinä kielletään kivihiilen käyttäminen sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilestä luopumista energiantuotannossa perustellaan ympäristösyillä. Kivihiilen polttaminen tuottaa huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin muut energiantuotannonmuodot. Ottaen huomioon sekä polttamisesta että kivihiilen koko elinkaaresta aiheutuvat ympäristövaikutukset, kansainvälinen yhteisö on päättänyt ympäristöpoliittisista linjauksista luopua kivihiilen käytöstä kokonaan. Kivihiilestä luopumisella on yhtymäkohtia muihin energiantuotannon muotoihin ja primäärilähteiden rooliin sähkön huolto- ja toimitusvarmuudessa sekä EU:n päästökauppajärjestelmään.

Linjaus hiilivoiman käytöstä luopumisesta on rajoitus elinkeinovapauteen synnyttäen tilanteen, jossa elinkeinoharjoittaja ei voi vapaasti valita harjoittaa hiileen perustuvaa energiantuotantoa. Toisaalta se nähdään perusteltuna ympäristön- ja luonnonsuojelun näkökulmasta. Hiilivoiman käytöstä luopuminen synnyttää sekä valtiosääntöoikeudellisia ja ympäristöoikeudellisia yhtymäkohtia.

Elinkeinovapaus on luonteeltaan rajoitettava oikeus, kuten voidaan nähdä elinkeinolupaa sääntelevän järjestelmän ja ympäristöasioissa myös ympäristölupaa edellyttävien elinkeinojen kautta. Sen rajoittamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon perusoikeuksien rajoitusedellytykset. Ympäristöperusoikeussäännöstä toteutetaan ympäristölainsäädännöllä, josta löytyy aineelliset perusteet harjoitettavan toiminnan arvioinnille ympäristönäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida elinkeinovapauden ja ympäristöperusoikeussäännöksen keskinäistä suhdetta niiden intressien punnintaa ja rajoittamista sekä kehitystarvetta. Elinkeinovapauden ja ympäristöperusoikeuden suhdetta pyritään tutkimaan ja tulkitsemaan niin lakien, lainvalmisteluaineiston kuin oikeuskirjallisuuden kautta unohtamatta Suomea sitovia EU- ja kansainvälistä oikeutta, joka on hiilen energiakäytön kieltämisen ja lain tavoitteiden ymmärtämiseksi erityisen oleellista.