Yössä : baarimestarin roolisarja
Suomela, Jukka (2023)
Suomela, Jukka
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655768
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655768
Tiivistelmä
Baarimestareiden historia on laajemmin ihmiskunnan historiaa: se ulottuu saksien oluthuoneiden ja Rooman tavernojen kautta tähän päivään. Baarimestari on alusta alkaen ollut matkailutoimija. Tavernat ovat palvelleet myös matkailijoiden tarpeita. Ammatti on helppo nähdä vain tuotteiden tarjoilun kautta. Vaikka sen merkitystä ei tule väheksyä, on baarimestarius paljon muutakin kuin tuoteasiantuntijuutta.
Baarimestariuden aikaisempi tutkimus on käsitellyt baarimestareiden toimintaympäristöä, historiallisesti merkittävää nestemäistä työkalua (alkoholia itsessään ja juomasekoituksia) sekä baarimestaritoimijoiden henkilöhistoriaa. Teeman sisällön tutkimuksen laajentaminen ja sitä kautta kiinnostuksen kohottaminen aihepiiriä, baarimestarien erilaisia rooleja, kohtaan on tutkimukseni yleinen tavoite. Toivon tutkimuksen myös herättävän keskustelua baarimestarin roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana ja laajentavan baarimestareiden mahdollisuuksia matkailussa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on yhdysvaltalaisen sosiologin Robert K. Mertonin vuonna 1957 esittelemä roolisarja. Siihen liittyy myös statuksen ja erilaisten statusjaksojen käsitteet. Tutkimukseni tieteellinen tehtävä on selvittää, miten baarimestarin erilaiset roolit näyttäytyvät yhteiskunnan sosiologisissa rakenteissa Tutkimukseni päätutkimuskysymys on: millaisista rooleista koostuu baarimestarin roolisarja. Alatutkimuskysymyksinä ovat, mitä on baarimestarius matkailun tulevaisuuden toimijana, millainen on suomalainen baarimestari-identiteetti ja kuinka baarimestari voi olla toimija hyväntekeväisyydessä.
Pro gradu -tutkielmani on ontologialtaan ideologinen eli aatteellinen. Sen epistemologia on pragmaattinen eli käytännönvaltainen. Metodologisesti tutkimukseni edustaa laadullisen tutkimuksen perinnettä. Se on autoetnografia, jonka tulkitsen itsenäiseksi, mutta loogiseksi jatkumoksi etnografiselle tutkimusperinteelle. Autoetnografia on myös sekä analyysitapa että osa tutkimusaineistoa. Muina aineistoina toimivat toimialaan liittyvä kirjallinen aineisto Internet-lähteiden, kirjojen, lehtien ja tulevaisuusraporttien muodossa sekä haastattelut. Aineiston analyysitulokset ja tutkimuksen jatkomahdollisuudet esitetään esseessä.
Tutkimustulokset osoittavat, että matkailutoimijana baarimestarin tulee havaita mahdollisuuksia perinteisen baaritiskin ulkopuolelta. Hyväntekijä on baarimestarin roolisarjan osa ja keino vahvistaa kansallista baarimestari-identiteettiä. Baari, baarimestarin työpaikka, nähdään heterotopiana. Hyväntekeväisyyden konkreettisena ilmentymänä on 2000-luvulla toimineen suomalaisen baari-instituution, Sling In -baarin, avaaminen kahden illan ajaksi.
Tutkimuksen jatkomahdollisuuksina ovat esimerkiksi baarimestarin henkilömielikuvien tutkimus, baarimestarius populaarikulttuurissa, baarimestarius ja yrittäjyys. On syytä myös syventää matkailun ja baarimestariuden keskinäisen suhteen tutkimusta.
Baarimestariuden aikaisempi tutkimus on käsitellyt baarimestareiden toimintaympäristöä, historiallisesti merkittävää nestemäistä työkalua (alkoholia itsessään ja juomasekoituksia) sekä baarimestaritoimijoiden henkilöhistoriaa. Teeman sisällön tutkimuksen laajentaminen ja sitä kautta kiinnostuksen kohottaminen aihepiiriä, baarimestarien erilaisia rooleja, kohtaan on tutkimukseni yleinen tavoite. Toivon tutkimuksen myös herättävän keskustelua baarimestarin roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana ja laajentavan baarimestareiden mahdollisuuksia matkailussa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on yhdysvaltalaisen sosiologin Robert K. Mertonin vuonna 1957 esittelemä roolisarja. Siihen liittyy myös statuksen ja erilaisten statusjaksojen käsitteet. Tutkimukseni tieteellinen tehtävä on selvittää, miten baarimestarin erilaiset roolit näyttäytyvät yhteiskunnan sosiologisissa rakenteissa Tutkimukseni päätutkimuskysymys on: millaisista rooleista koostuu baarimestarin roolisarja. Alatutkimuskysymyksinä ovat, mitä on baarimestarius matkailun tulevaisuuden toimijana, millainen on suomalainen baarimestari-identiteetti ja kuinka baarimestari voi olla toimija hyväntekeväisyydessä.
Pro gradu -tutkielmani on ontologialtaan ideologinen eli aatteellinen. Sen epistemologia on pragmaattinen eli käytännönvaltainen. Metodologisesti tutkimukseni edustaa laadullisen tutkimuksen perinnettä. Se on autoetnografia, jonka tulkitsen itsenäiseksi, mutta loogiseksi jatkumoksi etnografiselle tutkimusperinteelle. Autoetnografia on myös sekä analyysitapa että osa tutkimusaineistoa. Muina aineistoina toimivat toimialaan liittyvä kirjallinen aineisto Internet-lähteiden, kirjojen, lehtien ja tulevaisuusraporttien muodossa sekä haastattelut. Aineiston analyysitulokset ja tutkimuksen jatkomahdollisuudet esitetään esseessä.
Tutkimustulokset osoittavat, että matkailutoimijana baarimestarin tulee havaita mahdollisuuksia perinteisen baaritiskin ulkopuolelta. Hyväntekijä on baarimestarin roolisarjan osa ja keino vahvistaa kansallista baarimestari-identiteettiä. Baari, baarimestarin työpaikka, nähdään heterotopiana. Hyväntekeväisyyden konkreettisena ilmentymänä on 2000-luvulla toimineen suomalaisen baari-instituution, Sling In -baarin, avaaminen kahden illan ajaksi.
Tutkimuksen jatkomahdollisuuksina ovat esimerkiksi baarimestarin henkilömielikuvien tutkimus, baarimestarius populaarikulttuurissa, baarimestarius ja yrittäjyys. On syytä myös syventää matkailun ja baarimestariuden keskinäisen suhteen tutkimusta.