Syyteneuvottelusääntelyn soveltamisalan laajentaminen : erityistarkastelussa seksuaalirikokset ja törkeä huumausainerikos
Törmänen, Elli (2023-06-20)
Törmänen, Elli
Lapin yliopisto
20.06.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057378
Tiivistelmä
Tässä prosessioikeuden pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen syyteneuvottelusääntelyn soveltamisalan laajentamisen mahdollisuuksia. Erityistarkastelun kohteena on seksuaalirikokset ja törkeä huumausainerikos. Pohdinta on suunnattu tuleviin lainsäädäntöratkaisuihin osana erityisesti oikeudenhoidon tehostamista, prosessiekonomisten säästöjen tavoittelua ja restoratiivisempaa rankaisemista. Päämetodina tutkielmassa on oikeuspoliittinen de lege ferenda -argumentointi, lainopin ja oikeusvertailun tukemana.
Tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, voidaanko syyteneuvottelusääntelyn soveltamisalasta poistaa tiukat rikosnimike- ja maksimirangaistusrajaukset ja saavuttaa siten joustavampi syyteneuvottelumenettely, missä asianosaiset syyttäjän johdolla arvioisivat syyteneuvottelun soveltumisen tapauskohtaisesti, kun käsillä on tilanne, jossa menettelystä voitaisiin hyötyä. Jotta kysymykseen voidaan vastata, on ensin tunnettava syyteneuvottelusääntelyn tausta, tavoitteet sekä nykyisen soveltamisalan perusteet. Tästä voidaan siirtyä tarkastelemaan erityistarkastelun kohteeksi valittujen seksuaalirikosten ja törkeän huumausainerikoksen erityispiirteitä ja soveltumista menettelyyn.
Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin törkeän huumausainerikoksen erityispiirteitä ja sen mahdollisuutta soveltua syyteneuvotteluun ottaen huomioon siitä mahdollisesti saatavat kustannussäästöt, rikosten määrä ja väärien tunnustusten mahdollisuus. Tässä yhteydessä esitellään myös joissain maissa käytössä oleva – erityistä merkitystä huumausainerikosten osalta saava kruununtodistajajärjestelmä. Seksuaalirikosten osalta keskitytään erityisesti uhrin asemaan ja kevyemmän menettelyn mahdollisiin seurauksiin.
Johtopäätöksenä on, että syyteneuvottelun soveltamisalaa tulisi laajentaa siten, että menettely on mahdollista rikosnimikkeestä riippumatta, erityisesti menettelyn mahdollistamien säästöjen- sekä kevyemmän menettelyn positiivisten vaikutusten vuoksi. Tutkielman lopussa esitetään lainsäätäjälle ehdotuksia syyteneuvottelumenettelyn soveltamisalan laajentamiseen ja menettelyn kehittämiseen liittyen.
Tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, voidaanko syyteneuvottelusääntelyn soveltamisalasta poistaa tiukat rikosnimike- ja maksimirangaistusrajaukset ja saavuttaa siten joustavampi syyteneuvottelumenettely, missä asianosaiset syyttäjän johdolla arvioisivat syyteneuvottelun soveltumisen tapauskohtaisesti, kun käsillä on tilanne, jossa menettelystä voitaisiin hyötyä. Jotta kysymykseen voidaan vastata, on ensin tunnettava syyteneuvottelusääntelyn tausta, tavoitteet sekä nykyisen soveltamisalan perusteet. Tästä voidaan siirtyä tarkastelemaan erityistarkastelun kohteeksi valittujen seksuaalirikosten ja törkeän huumausainerikoksen erityispiirteitä ja soveltumista menettelyyn.
Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin törkeän huumausainerikoksen erityispiirteitä ja sen mahdollisuutta soveltua syyteneuvotteluun ottaen huomioon siitä mahdollisesti saatavat kustannussäästöt, rikosten määrä ja väärien tunnustusten mahdollisuus. Tässä yhteydessä esitellään myös joissain maissa käytössä oleva – erityistä merkitystä huumausainerikosten osalta saava kruununtodistajajärjestelmä. Seksuaalirikosten osalta keskitytään erityisesti uhrin asemaan ja kevyemmän menettelyn mahdollisiin seurauksiin.
Johtopäätöksenä on, että syyteneuvottelun soveltamisalaa tulisi laajentaa siten, että menettely on mahdollista rikosnimikkeestä riippumatta, erityisesti menettelyn mahdollistamien säästöjen- sekä kevyemmän menettelyn positiivisten vaikutusten vuoksi. Tutkielman lopussa esitetään lainsäätäjälle ehdotuksia syyteneuvottelumenettelyn soveltamisalan laajentamiseen ja menettelyn kehittämiseen liittyen.