Perhekuntoutuksen merkitys lapsen tilanteelle lastensuojelun asiakirjoissa
Ronkainen, Mia (2023)
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023071890737
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023071890737
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielman aiheena on lastensuojelun avohuollon perhekuntoutuksen merkitys lapsen tilanteelle lastensuojelun asiakirjoissa. Tutkielman aineistona on viiden lastensuojelun asiakkaan asiakirjat. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys on muodostettu sosiaalisesta kuntoutuksesta, perhekuntoutuksesta ja lastensuojelun prosessin kuvauksesta.
Tutkimuskysymyksenä on, mikä merkitys perhekuntoutuksella on lapsen tilanteelle. Alakysymykset ovat; millainen oli perheen tilanne ennen perhekuntoutusta? Miten perhekuntoutus eteni? Mikä muuttui perheiden tilanteissa kuntoutusjakson jälkeen? Tutkielman perheet ovat lastensuojelun asiakkaita, joilla on haastava elämäntilanne ja kasautuneita vaikeuksia. Kaikilla perheillä tuen tarve on suuri. Perhekuntoutuksen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen.
Perhekuntoutuksen merkityksestä lapsen tilanteelle oli nähtävissä kahdenlaista merkitystä. Perhekuntoutuksen aikana perheille asetetut tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti. Vanhemmuus vahvistui, vanhemmat pysyivät päihteettömänä ja vanhemmat saivat järjestettyä asioitaan, kuten esimerkiksi hoitokontakteja mielenterveyspalveluihin. Vuorovaikutus ja läsnäolo lapsen kanssa paranivat. Vanhemmat ottivat käyttöön perhekuntoutuksessa opeteltuja konkreettisia keinoja esimerkiksi säännöllisen päivärytmin pitämiseksi omassa arjessaan. Perhekuntoutuksen tulokset eivät kuitenkaan tämän aineiston perusteella olleet kovinkaan pysyviä. Perhekuntoutuksen yhtenä tavoitteena on välttää lapsen huostaanotto tai sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lähes kaikki tutkimusaineiston lapset jouduttiin sijoittamaan kuitenkin joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti jonkin ajan kuluessa perhekuntoutuksen päättymisestä. Sijoitusten syyt olivat hyvin pitkälti samoja tekijöitä, jotka olivat nähtävissä jo ennen perhekuntoutusta.
Tutkimuskysymyksenä on, mikä merkitys perhekuntoutuksella on lapsen tilanteelle. Alakysymykset ovat; millainen oli perheen tilanne ennen perhekuntoutusta? Miten perhekuntoutus eteni? Mikä muuttui perheiden tilanteissa kuntoutusjakson jälkeen? Tutkielman perheet ovat lastensuojelun asiakkaita, joilla on haastava elämäntilanne ja kasautuneita vaikeuksia. Kaikilla perheillä tuen tarve on suuri. Perhekuntoutuksen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen.
Perhekuntoutuksen merkityksestä lapsen tilanteelle oli nähtävissä kahdenlaista merkitystä. Perhekuntoutuksen aikana perheille asetetut tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti. Vanhemmuus vahvistui, vanhemmat pysyivät päihteettömänä ja vanhemmat saivat järjestettyä asioitaan, kuten esimerkiksi hoitokontakteja mielenterveyspalveluihin. Vuorovaikutus ja läsnäolo lapsen kanssa paranivat. Vanhemmat ottivat käyttöön perhekuntoutuksessa opeteltuja konkreettisia keinoja esimerkiksi säännöllisen päivärytmin pitämiseksi omassa arjessaan. Perhekuntoutuksen tulokset eivät kuitenkaan tämän aineiston perusteella olleet kovinkaan pysyviä. Perhekuntoutuksen yhtenä tavoitteena on välttää lapsen huostaanotto tai sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lähes kaikki tutkimusaineiston lapset jouduttiin sijoittamaan kuitenkin joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti jonkin ajan kuluessa perhekuntoutuksen päättymisestä. Sijoitusten syyt olivat hyvin pitkälti samoja tekijöitä, jotka olivat nähtävissä jo ennen perhekuntoutusta.