Itsemyötätunnon toimiminen sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona
Hynninen, Outi-Maria (2023)
Hynninen, Outi-Maria
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231123148699
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231123148699
Tiivistelmä
Tässä pro gradu – tutkielmassa tarkastelen itsemyötätunnon toimimista sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona. Tutkielmassa vastaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten itsemyötätunto toimii sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona ja 2) miten sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntoa on mahdollista kehittää.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Kristin Neffin kehittämä itsemyötätuntoteoria ja itsemyötätunnon käsitteenmäärittely, jonka mukaan itsemyötätunto muodostuu kolmesta tekijästä: 1) itseä kohtaan suuntautuvasta ymmärtäväisestä ja ystävällisestä lähestymistavasta, 2) jaetun ihmisyyden tunnustamisesta sekä 3) hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta (mindfulness). Olen toteuttanut tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistolle asettamieni sisäänotto- ja poissulkukriteerien pohjalta tutkimusaineistoksi valikoitui 10 vertaisarvioitua ja kansainvälistä tutkimusartikkelia. Artikkelien julkaisuaika ajoittuu vuosien 2016 ja 2022 väliin. Käytin tutkimusaineiston järjestämiseen aineistolähtöistä sisällönanalyysia väljänä teoreettisena lähestymistapana. Aineiston järjestämisen avulla muodostin teemoja, joiden pohjalta vastasin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että itsemyötätunto toimii sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona parantamalla opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, vähentämällä heidän kokemaa stressiä sekä lieventämällä opiskelijoiden mielenterveysoireita ja niihin liittyvää häpeää. Näiden lisäksi itsemyötätunto toimii sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinoja madaltamalla opiskelijoiden kokemaa ahdistusta, uupumusta ja masennusoireita sekä laajentamalla opiskelijoiden ideaalimielikuvaa sosiaalityöntekijästä, mikä puolestaan vähentää sosiaalityön opiskelijoiden itsekritiikkiä ja kielteistä vertailua. Tulosten mukaan sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntoa voidaan kehittää sosiaalityön koulutuksen yhteydessä erilaisten mindfulness – perustaisten ja ryhmämuotoisten opetusten kautta. Tämän ohella sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntotaitoja voidaan vahvistaa kotona tehtävien harjoitusten avulla. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset hengitys- ja lempeysharjoitukset. Tulokset viittaavat myös siihen, että sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntoa voidaan vahvistaa tukemalla opiskelijoiden resilienssiä, minätietoisuutta, myötätuntoa ja sisäistä motivaatiota. Tulosten perusteella itsemyötätunto toimii monin eri tavoin sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona, jolloin sen vahvistamiseen on syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Kristin Neffin kehittämä itsemyötätuntoteoria ja itsemyötätunnon käsitteenmäärittely, jonka mukaan itsemyötätunto muodostuu kolmesta tekijästä: 1) itseä kohtaan suuntautuvasta ymmärtäväisestä ja ystävällisestä lähestymistavasta, 2) jaetun ihmisyyden tunnustamisesta sekä 3) hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta (mindfulness). Olen toteuttanut tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistolle asettamieni sisäänotto- ja poissulkukriteerien pohjalta tutkimusaineistoksi valikoitui 10 vertaisarvioitua ja kansainvälistä tutkimusartikkelia. Artikkelien julkaisuaika ajoittuu vuosien 2016 ja 2022 väliin. Käytin tutkimusaineiston järjestämiseen aineistolähtöistä sisällönanalyysia väljänä teoreettisena lähestymistapana. Aineiston järjestämisen avulla muodostin teemoja, joiden pohjalta vastasin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että itsemyötätunto toimii sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona parantamalla opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, vähentämällä heidän kokemaa stressiä sekä lieventämällä opiskelijoiden mielenterveysoireita ja niihin liittyvää häpeää. Näiden lisäksi itsemyötätunto toimii sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinoja madaltamalla opiskelijoiden kokemaa ahdistusta, uupumusta ja masennusoireita sekä laajentamalla opiskelijoiden ideaalimielikuvaa sosiaalityöntekijästä, mikä puolestaan vähentää sosiaalityön opiskelijoiden itsekritiikkiä ja kielteistä vertailua. Tulosten mukaan sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntoa voidaan kehittää sosiaalityön koulutuksen yhteydessä erilaisten mindfulness – perustaisten ja ryhmämuotoisten opetusten kautta. Tämän ohella sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntotaitoja voidaan vahvistaa kotona tehtävien harjoitusten avulla. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset hengitys- ja lempeysharjoitukset. Tulokset viittaavat myös siihen, että sosiaalityön opiskelijoiden itsemyötätuntoa voidaan vahvistaa tukemalla opiskelijoiden resilienssiä, minätietoisuutta, myötätuntoa ja sisäistä motivaatiota. Tulosten perusteella itsemyötätunto toimii monin eri tavoin sosiaalityön opiskelijoiden psyykkisenä suojautumiskeinona, jolloin sen vahvistamiseen on syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.