Lainsäädäntöä vai lobbausta? : lehtijulkaisujen suojan lähioikeus ja sen tarkoituksenmukaisuus
Lindholm, Anna (2023)
Lindholm, Anna
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231215155009
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231215155009
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää DSM-direktiivin 15 artiklan mukaisen lehtijulkaisujen lähioikeuden sisältöä ja tarkoituksenmukaisuutta. Direktiivi oli implementoitava jäsenvaltioissa kesäkuuhun 2019 mennessä, mutta muun muassa 15 artiklaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi monet jäsenvaltiot ovat vasta hiljattain saaneet direktiivin asettamat vaatimukset osaksi kansallisia lainsäädäntöjään. Tutkittava artikla on ajankohtainen myös siksi, että kyseessä on täysin uusi EU:n laajuinen lähioikeus. Aiemmassa oikeustilassa niin kutsutut uutisaggregaattorit käyttivät uudelleen lehtikustantajien sisältöjä vastikkeetta, mutta artiklassa 15 lehtikustantajat tunnustetaan julkaisujensa oikeudenhaltijoiksi. Tutkielmassa tarkastellaan tätä uutta oikeustilaa ja sen tarkoituksenmukaisuutta edellä mainitun ongelman ratkaisemiseksi. Lainopin avulla pyritään tulkitsemaan ja systematisoimaan 15 artiklan mukanaan tuomaa uutta oikeustilaa, ja vastataan tutkimuskysymykseen siitä, millaisia lehtijulkaisuja uudella lähioikeudella suojataan. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa on kyse lainsäädännöllisten ratkaisumallien arvioinnista, ja siten de lege ferenda -tutkimusmenetelmän käytöstä. Tässä yhteydessä metodina käytetään myös oikeusvertailua kattavan kokonaiskuvan hahmottamiseksi.
Tutkielmassa hahmotetaan lehtijulkaisujen suojaa määritelmien ja suojan alan rajausten kautta, jonka avulla systematisoidaan lehtijulkaisujen määritelmällistä sisältöä. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa edetään oikeusvertailevan tutkimuksen kautta kohti uuden lähioikeuden sopivuutta tekijänoikeuskentälle sekä direktiivissä asetettuja tavoitteita. Lehtijulkaisujen suoja on omiaan lisäämään sääntelykerroksia ja lähentämään tekijänoikeus- ja lähioikeusjärjestelmiä keskenään, eikä uutta lähioikeutta ei voida pitää tältä osin tekijänoikeussääntelyn tarkoituksenmukaisena lisäyksenä. Kilpailuoikeudellisen pohdinnan avulla pyritään hahmottamaan seikkoja, jotka olisivat omiaan edesauttamaan uuden lähioikeuden tehokasta täytäntöönpanoa. Lopuksi käydään läpi lehtijulkaisujen suojalle asetettuja tavoitteita. Kansallisesti erilaisin mekanismein implementoitava lehtijulkaisujen suoja vaikuttaisi olevan digitaalisten sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kanssa jännitteinen, ja sisämarkkinoiden toiminnan tehokkuuden maksimointi edellyttäisi tekijänoikeuksien täysharmonisointia EU:ssa. Korkealaatuinen journalismi on elintärkeää vapaan ja moniäänisen median turvaamiseksi, mutta muotoa ei tule sekoittaa tarkoituksen kanssa. Perinteisen median muodon suojelu on omiaan vähentämään kannustimia innovaatioihin ja voi toimia jopa esteenä media -alan rakennemuutoksessa. Myös markkinaolosuhteita tulisi pyrkiä sääntelemään, jotta reilun uudelleenkäytön edellytykset voitaisiin taata.
Tutkielmassa hahmotetaan lehtijulkaisujen suojaa määritelmien ja suojan alan rajausten kautta, jonka avulla systematisoidaan lehtijulkaisujen määritelmällistä sisältöä. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa edetään oikeusvertailevan tutkimuksen kautta kohti uuden lähioikeuden sopivuutta tekijänoikeuskentälle sekä direktiivissä asetettuja tavoitteita. Lehtijulkaisujen suoja on omiaan lisäämään sääntelykerroksia ja lähentämään tekijänoikeus- ja lähioikeusjärjestelmiä keskenään, eikä uutta lähioikeutta ei voida pitää tältä osin tekijänoikeussääntelyn tarkoituksenmukaisena lisäyksenä. Kilpailuoikeudellisen pohdinnan avulla pyritään hahmottamaan seikkoja, jotka olisivat omiaan edesauttamaan uuden lähioikeuden tehokasta täytäntöönpanoa. Lopuksi käydään läpi lehtijulkaisujen suojalle asetettuja tavoitteita. Kansallisesti erilaisin mekanismein implementoitava lehtijulkaisujen suoja vaikuttaisi olevan digitaalisten sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kanssa jännitteinen, ja sisämarkkinoiden toiminnan tehokkuuden maksimointi edellyttäisi tekijänoikeuksien täysharmonisointia EU:ssa. Korkealaatuinen journalismi on elintärkeää vapaan ja moniäänisen median turvaamiseksi, mutta muotoa ei tule sekoittaa tarkoituksen kanssa. Perinteisen median muodon suojelu on omiaan vähentämään kannustimia innovaatioihin ja voi toimia jopa esteenä media -alan rakennemuutoksessa. Myös markkinaolosuhteita tulisi pyrkiä sääntelemään, jotta reilun uudelleenkäytön edellytykset voitaisiin taata.