"Elämäntyylinä sijaisvanhemmuus" : tapaustutkimus sijaisvanhemmuudesta systeemiteoreettisestä näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Pro gradu- tutkielmani tarkastelee sijaisvanhemmuutta sijaisvanhemman kertomana Urie Bronfenbrennerin (1979) ekologisen systeemiteorian pohjalta. Pyrkimykseni on ollut kuvata sijaisperheen rakentumista ja keskinäisiä vuorovaikutussuhteita mikro-, meso-, ekso-, ja makrosysteemitasoilla. Kyseessä on laadullinen yhden sijaisperheen tapaustutkimus, joka on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettis-metodologisena lähtökohtana toimii fenomenologis-hermeneuttiset tutkimusperinteet. Aineisto on kerätty alkuvuodesta 2024 puhelimitse toteutetulla teemahaastattelulla.

Sijaisvanhemmuus kytkeytyy vahvasti sijoitetun lapsen systeemien ympärille. Makrosysteemisssä yhteiskunnallisesti sijaisvanhemman sijaisvanhemmuutta ohjaa lainsäädäntö. Lastensuojelulaki määrittää perusteet huostaanotolle ja perhehoitolaki antaa raamit sijaisvanhempana toimiselle. Eksosysteemissä vaikuttaa vahvana vastuusosiaalityöntekijä vastaamalla päätöksenteosta ja tuesta. Mikrosysteemi rakentuu sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen perheestä, lähipiiristä ja muista arjessa vahvasti vaikuttavasti tärkeistä ihmisistä. Mesosysteemille jää koulu, joka on vahvassa yhteistyössä kodin kanssa. Sijaisvanhemmalle tärkeinä tekijöinä näyttäytyi tuen saaminen haastavissa tilanteissa, erityisesti yhteydenpidossa biologisten vanhempien kanssa. Sijaisvanhempana jää herkästi yksin monista systeemeistä ja niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta huolimatta. Sijaisvanhemmalle helpotusta toi pieni kunta ja vähäinen vaihtuvuus työntekijöiden välillä sekä välimatka biologisiin vanhempiin.