Kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä ja sen vaikutuksista sosiaalisessa mediassa julkaistun sisällön käyttöön lehdistössä
Teittinen, Roosa (2024)
Teittinen, Roosa
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112243
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112243
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda lainopillisen ja kansainvälisoikeudellisen tutkimusmenetelmän avulla yleiskuva siitä, miten kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä ja siihen kuuluvien kansainvälisten tekijänoikeussopimusten määräykset vaikuttavat sosiaalisessa mediassa julkaistun sisällön käyttöön lehdistössä. Kansainväliset tekijänoikeussopimukset määrittävät sopimusvaltioissa noudatettavan tekijänoikeuden perussuojatason, jonka ansiosta sopimusvaltioiden kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntö on keskeisimmiltä osin yhtenäistä. Tutkielmassa pohditaan, miten tämä perussuojataso vaikuttaa lehdistön toimintaan sopimusvaltioissa sosiaalisen median käyttäjäsisällön käytön osalta.
Digitalisaation ja teknologian kehitys sekä sen mukana tulevat internetin uudet käyttömuodot herättävät jatkuvasti tekijänoikeutta koskevia kysymyksiä. Viime vuosikymmenien aikana rakentunut sosiaalinen media mahdollistaa monimuotoisen käyttäjäsisällön luomisen, yhdistelemisen ja jakamisen. Sosiaalinen media on muuttanut niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin jokapäiväisen toiminnan pysyvästi. Myös lehdistö toimii nykypäivänä digitaalisesti sekä omien julkaisujensa laatimisessa että muiden tahojen tuottaman materiaalin hyödyntämisessä. Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta tällaiseen toimintaan liittyy epäselvyyttä koskien muun muassa suojan saamisen edellytyksenä olevaa teoksen määritelmää suhteessa käyttäjäsisältöön, tekijänoikeussuojan laajuutta tehokkaassa tietoyhteiskunnassa ja lehdistön hyväksi säädettyjä rajoitusperusteita, joilla turvataan muun muassa sananvapautta ja tiedonvälitystä. Tutkielmassa perehdytään näihin kysymyksiin ja selvitetään, millaisen sääntelykehikon kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä luo käyttäjäsisältöön ja lehdistön toimintaan nähden.
Tutkielmassa havaitaan, että kansainvälisen tekijänoikeussääntelyn perusteella käyttäjäsisällön käytön hyväksyttävyys lehdistössä voi perustua eri seikkoihin: siihen, ettei tietty käyttäjäsisältö ylitä teoskynnystä tai tietyn toiminnan ei katsota kuuluvan taloudellisten yksinoikeuksien piiriin, lehdistön hyväksi säädettyihin tekijänoikeuden erityisiin rajoitusperusteisiin tai yleiseen lainausoikeuteen. Tutkielmassa korostetaan kuitenkin sitä, että kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän sääntelemästä vähimmäissuojasta huolimatta tekijänoikeus muodostuu käytännössä valtioiden kansallisesta sääntelystä, joka on saatettu vastaamaan tekijänoikeussopimusten määräämää perussuojatasoa. Näin ollen konkreettisen riitatapauksen lopputulokseen voivat vaikuttaa sopimusvaltioille jätetyn harkintavallan perusteella laaditut kansalliset säädökset ja valtioiden erilaiset tulkintalinjat sopimusten määräyksistä, joista esitetään tutkielmassa muutamia aihetta havainnollistavia esimerkkejä.
Digitalisaation ja teknologian kehitys sekä sen mukana tulevat internetin uudet käyttömuodot herättävät jatkuvasti tekijänoikeutta koskevia kysymyksiä. Viime vuosikymmenien aikana rakentunut sosiaalinen media mahdollistaa monimuotoisen käyttäjäsisällön luomisen, yhdistelemisen ja jakamisen. Sosiaalinen media on muuttanut niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin jokapäiväisen toiminnan pysyvästi. Myös lehdistö toimii nykypäivänä digitaalisesti sekä omien julkaisujensa laatimisessa että muiden tahojen tuottaman materiaalin hyödyntämisessä. Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta tällaiseen toimintaan liittyy epäselvyyttä koskien muun muassa suojan saamisen edellytyksenä olevaa teoksen määritelmää suhteessa käyttäjäsisältöön, tekijänoikeussuojan laajuutta tehokkaassa tietoyhteiskunnassa ja lehdistön hyväksi säädettyjä rajoitusperusteita, joilla turvataan muun muassa sananvapautta ja tiedonvälitystä. Tutkielmassa perehdytään näihin kysymyksiin ja selvitetään, millaisen sääntelykehikon kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä luo käyttäjäsisältöön ja lehdistön toimintaan nähden.
Tutkielmassa havaitaan, että kansainvälisen tekijänoikeussääntelyn perusteella käyttäjäsisällön käytön hyväksyttävyys lehdistössä voi perustua eri seikkoihin: siihen, ettei tietty käyttäjäsisältö ylitä teoskynnystä tai tietyn toiminnan ei katsota kuuluvan taloudellisten yksinoikeuksien piiriin, lehdistön hyväksi säädettyihin tekijänoikeuden erityisiin rajoitusperusteisiin tai yleiseen lainausoikeuteen. Tutkielmassa korostetaan kuitenkin sitä, että kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän sääntelemästä vähimmäissuojasta huolimatta tekijänoikeus muodostuu käytännössä valtioiden kansallisesta sääntelystä, joka on saatettu vastaamaan tekijänoikeussopimusten määräämää perussuojatasoa. Näin ollen konkreettisen riitatapauksen lopputulokseen voivat vaikuttaa sopimusvaltioille jätetyn harkintavallan perusteella laaditut kansalliset säädökset ja valtioiden erilaiset tulkintalinjat sopimusten määräyksistä, joista esitetään tutkielmassa muutamia aihetta havainnollistavia esimerkkejä.