Intressiryhmien vaikutus hyvinvointialueuudistuksen lainmuutosprosessissa : julkisen valinnan teorian näkökulma
Nieminen, Nelma (2024)
Nieminen, Nelma
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225150
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225150
Tiivistelmä
Hyvinvointialueuudistus on yksi Suomen julkishallinnon historian laajimmista uudistuksista. Siihen liittyvä lainsäädäntö koskee useita eri toimialoja ja sen valmisteluun osallistuivat lukuisat eri toimijat. Uudistus on herättänyt laajaa keskustelua ja uudistus osaltaan korostaa demokraattisen päätöksenteon avoimuuden ja osallistavuuden merkitystä. Erityisesti julkisessa päätöksenteossa avoimuuden tarve on korostunut, ja tämä on johtanut uusiin käytänteisiin, joilla pyritään lisäämään päätöksenteon läpinäkyvyyttä, kuten avoimuusrekisterin käyttöönottoon vuoden 2024 alusta.
Tutkielmassa tarkasteltiin hyvinvointialueuudistukseen liittyvää lainmuutosprosessia, jossa ehdotettiin muutettavaksi useita uudistukseen liittyviä lakeja. Tutkielman tavoitteena oli syventyä lakimuutosten valmisteluprosessiin ja analysoida erilaisten intressiryhmien vaikutusta lainsäädännön muotoutumiseen julkisen valinnan teorian näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaista intressiryhmävaikutus oli lakimuutoksiin liittyvässä lainvalmisteluprosessissa ja miten niiden vaikutus näkyi lopullisessa sääntelyssä. Tutkimuksessa toteutettiin laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä ja julkisen valinnan teorian pohjalta laadittua intressiryhmäluokittelua. Keskeinen tutkimusaineisto koostui hallituksen esitykseen 10/2022 liittyvistä dokumenteista, kuten esimerkiksi valiokuntakäsittelyn asiantuntijalausunnoista. Aineiston perusteella analysoitiin sitä, mitkä intressiryhmät ovat pyrkineet vaikuttamaan prosessiin sekä niiden vaikutuspyrkimysten sisältöä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin julkisen valinnan teoriaa ja Mancur Olsonin intressiryhmäteoriaa. Tulokset osoittavat, että eri intressiryhmien aktiivisuus ja resurssien käyttö vaikutti niiden kykyyn vaikuttaa lainsäädäntöön. Tulosten perusteella on vaikea todentaa suoraa vaikutusta intressiryhmien vaikutuspyrkimysten ja lopullisen lainsäädännön välillä. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin useita välillisiä vaikutuksia vaikutuspyrkimysten ja lopullisen lainsäädännön välillä, kuten esimerkiksi asiantuntijalausuntojen teemojen heijastuminen lopullisiin lakimuutoksiin. Tutkimus valottaa vaikuttamistyön monimutkaisuutta Suomen lainsäädäntöprosessissa. Lainsäädäntöprosessien monitasoisuus ja siihen kohdistuvat monilukuiset vaikutuspyrkimykset korostavat julkisen valinnan teorian soveltuvuutta yhteiskunnallisen vuoropuhelun analysoinnissa.
Tutkielmassa tarkasteltiin hyvinvointialueuudistukseen liittyvää lainmuutosprosessia, jossa ehdotettiin muutettavaksi useita uudistukseen liittyviä lakeja. Tutkielman tavoitteena oli syventyä lakimuutosten valmisteluprosessiin ja analysoida erilaisten intressiryhmien vaikutusta lainsäädännön muotoutumiseen julkisen valinnan teorian näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaista intressiryhmävaikutus oli lakimuutoksiin liittyvässä lainvalmisteluprosessissa ja miten niiden vaikutus näkyi lopullisessa sääntelyssä. Tutkimuksessa toteutettiin laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä ja julkisen valinnan teorian pohjalta laadittua intressiryhmäluokittelua. Keskeinen tutkimusaineisto koostui hallituksen esitykseen 10/2022 liittyvistä dokumenteista, kuten esimerkiksi valiokuntakäsittelyn asiantuntijalausunnoista. Aineiston perusteella analysoitiin sitä, mitkä intressiryhmät ovat pyrkineet vaikuttamaan prosessiin sekä niiden vaikutuspyrkimysten sisältöä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin julkisen valinnan teoriaa ja Mancur Olsonin intressiryhmäteoriaa. Tulokset osoittavat, että eri intressiryhmien aktiivisuus ja resurssien käyttö vaikutti niiden kykyyn vaikuttaa lainsäädäntöön. Tulosten perusteella on vaikea todentaa suoraa vaikutusta intressiryhmien vaikutuspyrkimysten ja lopullisen lainsäädännön välillä. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin useita välillisiä vaikutuksia vaikutuspyrkimysten ja lopullisen lainsäädännön välillä, kuten esimerkiksi asiantuntijalausuntojen teemojen heijastuminen lopullisiin lakimuutoksiin. Tutkimus valottaa vaikuttamistyön monimutkaisuutta Suomen lainsäädäntöprosessissa. Lainsäädäntöprosessien monitasoisuus ja siihen kohdistuvat monilukuiset vaikutuspyrkimykset korostavat julkisen valinnan teorian soveltuvuutta yhteiskunnallisen vuoropuhelun analysoinnissa.